varustus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

varustaa +‎ -us

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈʋɑrustus/, [ˈʋɑrus̠t̪us̠]
  • Hyphenation: va‧rus‧tus

Noun[edit]

varustus

  1. equipment, armament

Declension[edit]

Inflection of varustus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative varustus varustukset
genitive varustuksen varustusten
varustuksien
partitive varustusta varustuksia
illative varustukseen varustuksiin
singular plural
nominative varustus varustukset
accusative nom. varustus varustukset
gen. varustuksen
genitive varustuksen varustusten
varustuksien
partitive varustusta varustuksia
inessive varustuksessa varustuksissa
elative varustuksesta varustuksista
illative varustukseen varustuksiin
adessive varustuksella varustuksilla
ablative varustukselta varustuksilta
allative varustukselle varustuksille
essive varustuksena varustuksina
translative varustukseksi varustuksiksi
instructive varustuksin
abessive varustuksetta varustuksitta
comitative varustuksineen

Anagrams[edit]