viekoittaa

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈʋie̯koi̯tːɑːˣ/, [ˈʋie̞̯ko̞i̯t̪ːɑː(ʔ)]
  • Hyphenation: vie‧koit‧taa

Verb[edit]

viekoittaa

  1. Synonym of viekoitella

Conjugation[edit]

Inflection of viekoittaa (Kotus type 53/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. viekoitan en viekoita 1st sing. olen viekoittanut en ole viekoittanut
2nd sing. viekoitat et viekoita 2nd sing. olet viekoittanut et ole viekoittanut
3rd sing. viekoittaa ei viekoita 3rd sing. on viekoittanut ei ole viekoittanut
1st plur. viekoitamme emme viekoita 1st plur. olemme viekoittaneet emme ole viekoittaneet
2nd plur. viekoitatte ette viekoita 2nd plur. olette viekoittaneet ette ole viekoittaneet
3rd plur. viekoittavat eivät viekoita 3rd plur. ovat viekoittaneet eivät ole viekoittaneet
passive viekoitetaan ei viekoiteta passive on viekoitettu ei ole viekoitettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. viekoitin en viekoittanut 1st sing. olin viekoittanut en ollut viekoittanut
2nd sing. viekoitit et viekoittanut 2nd sing. olit viekoittanut et ollut viekoittanut
3rd sing. viekoitti ei viekoittanut 3rd sing. oli viekoittanut ei ollut viekoittanut
1st plur. viekoitimme emme viekoittaneet 1st plur. olimme viekoittaneet emme olleet viekoittaneet
2nd plur. viekoititte ette viekoittaneet 2nd plur. olitte viekoittaneet ette olleet viekoittaneet
3rd plur. viekoittivat eivät viekoittaneet 3rd plur. olivat viekoittaneet eivät olleet viekoittaneet
passive viekoitettiin ei viekoitettu passive oli viekoitettu ei ollut viekoitettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. viekoittaisin en viekoittaisi 1st sing. olisin viekoittanut en olisi viekoittanut
2nd sing. viekoittaisit et viekoittaisi 2nd sing. olisit viekoittanut et olisi viekoittanut
3rd sing. viekoittaisi ei viekoittaisi 3rd sing. olisi viekoittanut ei olisi viekoittanut
1st plur. viekoittaisimme emme viekoittaisi 1st plur. olisimme viekoittaneet emme olisi viekoittaneet
2nd plur. viekoittaisitte ette viekoittaisi 2nd plur. olisitte viekoittaneet ette olisi viekoittaneet
3rd plur. viekoittaisivat eivät viekoittaisi 3rd plur. olisivat viekoittaneet eivät olisi viekoittaneet
passive viekoitettaisiin ei viekoitettaisi passive olisi viekoitettu ei olisi viekoitettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. viekoita älä viekoita 2nd sing. ole viekoittanut älä ole viekoittanut
3rd sing. viekoittakoon älköön viekoittako 3rd sing. olkoon viekoittanut älköön olko viekoittanut
1st plur. viekoittakaamme älkäämme viekoittako 1st plur. olkaamme viekoittaneet älkäämme olko viekoittaneet
2nd plur. viekoittakaa älkää viekoittako 2nd plur. olkaa viekoittaneet älkää olko viekoittaneet
3rd plur. viekoittakoot älkööt viekoittako 3rd plur. olkoot viekoittaneet älkööt olko viekoittaneet
passive viekoitettakoon älköön viekoitettako passive olkoon viekoitettu älköön olko viekoitettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. viekoittanen en viekoittane 1st sing. lienen viekoittanut en liene viekoittanut
2nd sing. viekoittanet et viekoittane 2nd sing. lienet viekoittanut et liene viekoittanut
3rd sing. viekoittanee ei viekoittane 3rd sing. lienee viekoittanut ei liene viekoittanut
1st plur. viekoittanemme emme viekoittane 1st plur. lienemme viekoittaneet emme liene viekoittaneet
2nd plur. viekoittanette ette viekoittane 2nd plur. lienette viekoittaneet ette liene viekoittaneet
3rd plur. viekoittanevat eivät viekoittane 3rd plur. lienevät viekoittaneet eivät liene viekoittaneet
passive viekoitettaneen ei viekoitettane passive lienee viekoitettu ei liene viekoitettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st viekoittaa present viekoittava viekoitettava
long 1st2 viekoittaakseen past viekoittanut viekoitettu
2nd inessive1 viekoittaessa viekoitettaessa agent1, 3 viekoittama
instructive viekoittaen negative viekoittamaton
3rd inessive viekoittamassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative viekoittamasta
illative viekoittamaan
adessive viekoittamalla
abessive viekoittamatta
instructive viekoittaman viekoitettaman
4th nominative viekoittaminen
partitive viekoittamista
5th2 viekoittamaisillaan