vilkutella

Finnish

Etymology

From vilkuttaa +‎ -ella.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋilkutelːɑˣ/, [ˈʋilkuˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Syllabification^(key): vil‧ku‧tel‧la

Verb

vilkutella

1. (intransitive, transitive, usually atelic) frequentative of vilkuttaa (“to wave (one's hand at someone as a greeting, etc.)”)
2. (transitive, usually atelic) frequentative of vilkuttaa (“to blink, cause to blink”)

Conjugation

Inflection of vilkutella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vilkuttelen	en vilkuttele	1st sing.	olen vilkutellut	en ole vilkutellut
2nd sing.		vilkuttelet	et vilkuttele	2nd sing.	olet vilkutellut	et ole vilkutellut
3rd sing.		vilkuttelee	ei vilkuttele	3rd sing.	on vilkutellut	ei ole vilkutellut
1st plur.		vilkuttelemme	emme vilkuttele	1st plur.	olemme vilkutelleet	emme ole vilkutelleet
2nd plur.		vilkuttelette	ette vilkuttele	2nd plur.	olette vilkutelleet	ette ole vilkutelleet
3rd plur.		vilkuttelevat	eivät vilkuttele	3rd plur.	ovat vilkutelleet	eivät ole vilkutelleet
passive		vilkutellaan	ei vilkutella	passive	on vilkuteltu	ei ole vilkuteltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vilkuttelin	en vilkutellut	1st sing.	olin vilkutellut	en ollut vilkutellut
2nd sing.		vilkuttelit	et vilkutellut	2nd sing.	olit vilkutellut	et ollut vilkutellut
3rd sing.		vilkutteli	ei vilkutellut	3rd sing.	oli vilkutellut	ei ollut vilkutellut
1st plur.		vilkuttelimme	emme vilkutelleet	1st plur.	olimme vilkutelleet	emme olleet vilkutelleet
2nd plur.		vilkuttelitte	ette vilkutelleet	2nd plur.	olitte vilkutelleet	ette olleet vilkutelleet
3rd plur.		vilkuttelivat	eivät vilkutelleet	3rd plur.	olivat vilkutelleet	eivät olleet vilkutelleet
passive		vilkuteltiin	ei vilkuteltu	passive	oli vilkuteltu	ei ollut vilkuteltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vilkuttelisin	en vilkuttelisi	1st sing.	olisin vilkutellut	en olisi vilkutellut
2nd sing.		vilkuttelisit	et vilkuttelisi	2nd sing.	olisit vilkutellut	et olisi vilkutellut
3rd sing.		vilkuttelisi	ei vilkuttelisi	3rd sing.	olisi vilkutellut	ei olisi vilkutellut
1st plur.		vilkuttelisimme	emme vilkuttelisi	1st plur.	olisimme vilkutelleet	emme olisi vilkutelleet
2nd plur.		vilkuttelisitte	ette vilkuttelisi	2nd plur.	olisitte vilkutelleet	ette olisi vilkutelleet
3rd plur.		vilkuttelisivat	eivät vilkuttelisi	3rd plur.	olisivat vilkutelleet	eivät olisi vilkutelleet
passive		vilkuteltaisiin	ei vilkuteltaisi	passive	olisi vilkuteltu	ei olisi vilkuteltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		vilkuttele	älä vilkuttele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		vilkutelkoon	älköön vilkutelko	3rd sing.	olkoon vilkutellut	älköön olko vilkutellut
1st plur.		vilkutelkaamme	älkäämme vilkutelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		vilkutelkaa	älkää vilkutelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		vilkutelkoot	älkööt vilkutelko	3rd plur.	olkoot vilkutelleet	älkööt olko vilkutelleet
passive		vilkuteltakoon	älköön vilkuteltako	passive	olkoon vilkuteltu	älköön olko vilkuteltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vilkutellen	en vilkutelle	1st sing.	lienen vilkutellut	en liene vilkutellut
2nd sing.		vilkutellet	et vilkutelle	2nd sing.	lienet vilkutellut	et liene vilkutellut
3rd sing.		vilkutellee	ei vilkutelle	3rd sing.	lienee vilkutellut	ei liene vilkutellut
1st plur.		vilkutellemme	emme vilkutelle	1st plur.	lienemme vilkutelleet	emme liene vilkutelleet
2nd plur.		vilkutellette	ette vilkutelle	2nd plur.	lienette vilkutelleet	ette liene vilkutelleet
3rd plur.		vilkutellevat	eivät vilkutelle	3rd plur.	lienevät vilkutelleet	eivät liene vilkutelleet
passive		vilkuteltaneen	ei vilkuteltane	passive	lienee vilkuteltu	ei liene vilkuteltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		vilkutella		present	vilkutteleva	vilkuteltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vilkutellakseni vilkutellaksemme 2nd vilkutellaksesi vilkutellaksenne 3rd vilkutellakseen vilkutellaksensa		past	vilkutellut	vilkuteltu
2nd	inessive2	vilkutellessa	vilkuteltaessa	agent3	vilkuttelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st vilkutellessani vilkutellessamme 2nd vilkutellessasi vilkutellessanne 3rd vilkutellessaan vilkutellessansa		negative	vilkuttelematon
	instructive	vilkutellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	vilkuttelemassa	—
	elative	vilkuttelemasta	—
	illative	vilkuttelemaan	—
	adessive	vilkuttelemalla	—
	abessive	vilkuttelematta	—
	instructive	vilkutteleman	vilkuteltaman
4th4	verbal noun	vilkutteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vilkuttelemaisillani vilkuttelemaisillamme 2nd vilkuttelemaisillasi vilkuttelemaisillanne 3rd vilkuttelemaisillaan vilkuttelemaisillansa

Further reading

• “vilkutella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04