voihkaisu

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

voihkaista >

Noun[edit]

voihkaisu

  1. A moan, groan.

Declension[edit]

Inflection of voihkaisu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative voihkaisu voihkaisut
genitive voihkaisun voihkaisujen
voihkaisuiden
voihkaisuitten
partitive voihkaisua voihkaisuja
voihkaisuita
illative voihkaisuun voihkaisuihin
singular plural
nominative voihkaisu voihkaisut
accusative nom.? voihkaisu voihkaisut
gen. voihkaisun
genitive voihkaisun voihkaisujen
voihkaisuiden
voihkaisuitten
partitive voihkaisua voihkaisuja
voihkaisuita
inessive voihkaisussa voihkaisuissa
elative voihkaisusta voihkaisuista
illative voihkaisuun voihkaisuihin
adessive voihkaisulla voihkaisuilla
ablative voihkaisulta voihkaisuilta
allative voihkaisulle voihkaisuille
essive voihkaisuna voihkaisuina
translative voihkaisuksi voihkaisuiksi
instructive voihkaisuin
abessive voihkaisutta voihkaisuitta
comitative voihkaisuineen