voimanlähde

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

voima ‎(power) +‎ lähde ‎(source)

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: voi‧man‧läh‧de
  • IPA(key): /ˈʋoimɑnˌlæhde(ʔ)/

Noun[edit]

voimanlähde

  1. power source
  2. power plant (motor or engine)

Declension[edit]

Inflection of voimanlähde (Kotus type 48/hame, t-d gradation)
nominative voimanlähde voimanlähteet
genitive voimanlähteen voimanlähteiden
voimanlähteitten
partitive voimanlähdettä voimanlähteitä
illative voimanlähteeseen voimanlähteisiin
voimanlähteihin
singular plural
nominative voimanlähde voimanlähteet
accusative nom. voimanlähde voimanlähteet
gen. voimanlähteen
genitive voimanlähteen voimanlähteiden
voimanlähteitten
partitive voimanlähdettä voimanlähteitä
inessive voimanlähteessä voimanlähteissä
elative voimanlähteestä voimanlähteistä
illative voimanlähteeseen voimanlähteisiin
voimanlähteihin
adessive voimanlähteellä voimanlähteillä
ablative voimanlähteeltä voimanlähteiltä
allative voimanlähteelle voimanlähteille
essive voimanlähteenä voimanlähteinä
translative voimanlähteeksi voimanlähteiksi
instructive voimanlähtein
abessive voimanlähteettä voimanlähteittä
comitative voimanlähteineen