yhdeksäs

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

ordinal number
9. Previous: kahdeksas
Next: kymmenes

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *ükteksäc. Equivalent to yhdeksä- +‎ -s.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈyhdeksæs/, [ˈyçde̞ks̠æs̠]
  • Rhymes: -yhdeksæs
  • Syllabification: yh‧dek‧säs

Adjective[edit]

yhdeksäs

  1. ninth

Declension[edit]

Inflection of yhdeksäs (Kotus type 45/kahdeksas, nt-nn gradation)
nominative yhdeksäs yhdeksännet
genitive yhdeksännen yhdeksänsien
partitive yhdeksättä yhdeksänsiä
illative yhdeksänteen yhdeksänsiin
singular plural
nominative yhdeksäs yhdeksännet
accusative nom. yhdeksäs yhdeksännet
gen. yhdeksännen
genitive yhdeksännen yhdeksänsien
partitive yhdeksättä yhdeksänsiä
inessive yhdeksännessä yhdeksänsissä
elative yhdeksännestä yhdeksänsistä
illative yhdeksänteen yhdeksänsiin
adessive yhdeksännellä yhdeksänsillä
ablative yhdeksänneltä yhdeksänsiltä
allative yhdeksännelle yhdeksänsille
essive yhdeksäntenä yhdeksänsinä
translative yhdeksänneksi yhdeksänsiksi
instructive yhdeksänsin
abessive yhdeksännettä yhdeksänsittä
comitative yhdeksänsine
Possessive forms of yhdeksäs (type kahdeksas)
possessor singular plural
1st person yhdeksänteni yhdeksäntemme
2nd person yhdeksäntesi yhdeksäntenne
3rd person yhdeksäntensä
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.

Compounds[edit]

Related terms[edit]