ylivalta

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

yli- +‎ valta

Noun[edit]

ylivalta

  1. supremacy, dominance

Declension[edit]

Inflection of ylivalta (Kotus type 9/kala, lt-ll gradation)
singular plural
nominative ylivalta ylivallat
accusative nom.? ylivalta ylivallat
gen. ylivallan
genitive ylivallan ylivaltojen
ylivaltainrare
partitive ylivaltaa ylivaltoja
inessive ylivallassa ylivalloissa
elative ylivallasta ylivalloista
illative ylivaltaan ylivaltoihin
adessive ylivallalla ylivalloilla
ablative ylivallalta ylivalloilta
allative ylivallalleˣ ylivalloilleˣ
essive ylivaltana ylivaltoina
translative ylivallaksi ylivalloiksi
instructive ylivalloin
abessive ylivallatta ylivalloitta
comitative ylivaltoineen

Derived terms[edit]