erottaa

Definition from Wiktionary, a free dictionary

Jump to: navigation, search

Contents

[edit] Finnish

[edit] Verb

erottaa

  1. (transitive) To separate.
  2. (transitive) To divide (jakaa).
  3. (transitive) To fire, force out; to expel.
  4. (transitive) To tell (apart), differentiate, distinguish.

[edit] Conjugation

Conjugation of erottaa (type muistaa)
indicative
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st erotan erotamme en erota emme erota 1st olen erottanut olemme erottaneet en ole erottanut emme ole erottaneet
2nd erotat erotatte et erota ette erota 2nd olet erottanut olette erottaneet et ole erottanut ette ole erottaneet
3rd erottaa erottavat ei erota eivät erota 3rd on erottanut ovat erottaneet ei ole erottanut eivät ole erottaneet
passive erotetaan ei eroteta passive on erotettu ei ole erotettu
past pluperfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st erotin erotimme en erottanut emme erottaneet 1st olin erottanut olimme erottaneet en ollut erottanut emme olleet erottaneet
2nd erotit erotitte et erottanut ette erottaneet 2nd olit erottanut olitte erottaneet et ollut erottanut ette olleet erottaneet
3rd erotti erottivat ei erottanut eivät erottaneet 3rd oli erottanut olivat erottaneet ei ollut erottanut eivät olleet erottaneet
passive erotettiin ei erotettu passive oli erotettu ei ollut erotettu
conditional
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st erottaisin erottaisimme en erottaisi emme erottaisi 1st olisin erottanut olisimme erottaneet en olisi erottanut emme olisi erottaneet
2nd erottaisit erottaisitte et erottaisi ette erottaisi 2nd olisit erottanut olisitte erottaneet et olisi erottanut ette olisi erottaneet
3rd erottaisi erottaisivat ei erottaisi eivät erottaisi 3rd olisi erottanut olisivat erottaneet ei olisi erottanut eivät olisi erottaneet
passive erotettaisiin ei erotettaisi passive olisi erotettu ei olisi erotettu
imperative
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st – erottakaamme – älkäämme erottako 1st – olkaamme erottaneet – älkäämme olko erottaneet
2nd erota erottakaa älä erota älkää erottako 2nd ole erottanut olkaa erottaneet älä ole erottanut älkää olko erottaneet
3rd erottakoon erottakoot älköön erottako älkööt erottako 3rd olkoon erottanut olkoot erottaneet älköön olko erottanut älkööt olko erottaneet
passive erotettakoon älköön erotettako passive olkoon erotettu älköön olko erotettu
potential
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st erottanen erottanemme en erottane emme erottane 1st lienen erottanut lienemme erottaneet en liene erottanut emme liene erottaneet
2nd erottanet erottanette et erottane ette erottane 2nd lienet erottanut lienette erottaneet et liene erottanut ette liene erottaneet
3rd erottanee erottanevat ei erottane eivät erottane 3rd lienee erottanut lienevät erottaneet ei liene erottanut eivät liene erottaneet
passive erotettaneen ei erotettane passive lienee erotettu ei liene erotettu


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I erottaa present erottava erotettava
long I erottaakseen2 past erottanut erotettu
II inessive erottaessa1 erotettaessa agent erottama1, 3
instructive erottaen – negative erottamaton
III inessive erottamassa – 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.
elative erottamasta –
illative erottamaan –
adessive erottamalla –
abessive erottamatta –
instructive erottaman erotettaman
IV nominative erottaminen
partitive erottamista
V erottamaisillaan2

[edit] Derived terms

[edit] Verb

erottaa

  1. Third-person singular indicative present form of erottaa.
Retrieved from "http://en.wiktionary.org/wiki/erottaa"