keino

Definition from Wiktionary, a free dictionary

[edit] Finnish

[edit] Noun

keino

1. means, a way

[edit] Declension

Declension of keino (type valo) singular plural nominative keino keinot genitive keinon keinojen partitive keinoa keinoja accusative keino keinon keinot inessive keinossa keinoissa elative keinosta keinoista illative keinoon keinoihin adessive keinolla keinoilla ablative keinolta keinoilta allative keinolle keinoille essive keinona keinoina translative keinoksi keinoiksi instructive – keinoin abessive keinotta keinoitta comitative – keinoineen