vanhentua

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

Passive aspect of the verb vanhentaa or vanheta < vanha (old).

Verb[edit]

vanhentua

  1. (intransitive) To become old, to grow old, age
  2. (intransitive) To expire
    Luottokorttini vanhentuu elokuun viimeisenä päivänä.
    My credit card expires on the last day of August.

Conjugation[edit]