äänenkorkeus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

äänen +‎ korkeus

Noun[edit]

äänenkorkeus

  1. pitch (perceived frequency of a sound)

Declension[edit]

Inflection of äänenkorkeus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative äänenkorkeus äänenkorkeudet
genitive äänenkorkeuden äänenkorkeuksien
partitive äänenkorkeutta äänenkorkeuksia
illative äänenkorkeuteen äänenkorkeuksiin
singular plural
nominative äänenkorkeus äänenkorkeudet
accusative nom. äänenkorkeus äänenkorkeudet
gen. äänenkorkeuden
genitive äänenkorkeuden äänenkorkeuksien
partitive äänenkorkeutta äänenkorkeuksia
inessive äänenkorkeudessa äänenkorkeuksissa
elative äänenkorkeudesta äänenkorkeuksista
illative äänenkorkeuteen äänenkorkeuksiin
adessive äänenkorkeudella äänenkorkeuksilla
ablative äänenkorkeudelta äänenkorkeuksilta
allative äänenkorkeudelle äänenkorkeuksille
essive äänenkorkeutena äänenkorkeuksina
translative äänenkorkeudeksi äänenkorkeuksiksi
instructive äänenkorkeuksin
abessive äänenkorkeudetta äänenkorkeuksitta
comitative äänenkorkeuksineen

Related terms[edit]