ääni

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index ä)

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *ääni, from Proto-Finno-Ugric *äne; cognate with Hungarian ének.

Pronunciation[edit]

Noun[edit]

ääni

  1. sound
  2. voice
  3. vote (in an election)

Declension[edit]

Inflection of ääni (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative ääni äänet
genitive äänen äänten
äänien
partitive ääntä ääniä
illative ääneen ääniin
singular plural
nominative ääni äänet
accusative nom.? ääni äänet
gen. äänen
genitive äänen äänten
äänien
partitive ääntä ääniä
inessive äänessä äänissä
elative äänestä äänistä
illative ääneen ääniin
adessive äänellä äänillä
ablative ääneltä ääniltä
allative äänelleˣ äänilleˣ
essive äänenä ääninä
translative ääneksi ääniksi
instructive äänin
abessive äänettä äänittä
comitative äänineen

Derived terms[edit]


Votic[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *ääni.

Noun[edit]

ääni (genitive äänee, partitive [please provide])

  1. voice

Inflection[edit]

This noun needs an inflection-table template.

Synonyms[edit]

References[edit]

  • "ääni" in Vadja keele sõnaraamat