ääni

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search
See also: Aani

Finnish[edit]

(index ä)

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *ääni, from Proto-Finno-Ugric *äne; cognate with Hungarian ének. The meaning "vote" is a semantic loan from Swedish röst.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈæːni/, [ˈæːni]
  • Rhymes: -æːni
  • Syllabification: ää‧ni

Noun[edit]

ääni

  1. sound
  2. audio
  3. voice
  4. vote (act or instance of participating in a vote, e.g., by submitting a ballot)

Declension[edit]

Inflection of ääni (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative ääni äänet
genitive äänen äänten
äänien
partitive ääntä ääniä
illative ääneen ääniin
singular plural
nominative ääni äänet
accusative nom. ääni äänet
gen. äänen
genitive äänen äänten
äänien
partitive ääntä ääniä
inessive äänessä äänissä
elative äänestä äänistä
illative ääneen ääniin
adessive äänellä äänillä
ablative ääneltä ääniltä
allative äänelle äänille
essive äänenä ääninä
translative ääneksi ääniksi
instructive äänin
abessive äänettä äänittä
comitative äänineen
Possessive forms of ääni (type pieni)
possessor singular plural
1st person ääneni äänemme
2nd person äänesi äänenne
3rd person äänensä

Also inflects in the rare -ti case similar to abessive: ääneti.

Derived terms[edit]

Compounds[edit]


Votic[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *ääni.

Noun[edit]

ääni (genitive äänee, partitive [please provide])

  1. voice

Inflection[edit]

This noun needs an inflection-table template.

Synonyms[edit]

References[edit]

  • "ääni" in Vadja keele sõnaraamat