äänekäs

Finnish

Etymology

ääni (“sound”) +‎ -käs

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈæːnekæs/, [ˈæːne̞k̟æs̠]
• Rhymes: -æːnekæs
• Syllabification^(key): ää‧ne‧käs
• Hyphenation^(key): ää‧ne‧käs

Adjective

äänekäs (comparative äänekkäämpi, superlative äänekkäin)

1. loud, powerful (of a voice or sound: of great intensity)
2. noisy, clamorous, boisterous, vociferous (making noises, especially loud noises)

Declension

Inflection of äänekäs (Kotus type 41*A/vieras, kk–k gradation)
nominative		äänekäs	äänekkäät
genitive		äänekkään	äänekkäiden äänekkäitten
partitive		äänekästä	äänekkäitä
illative		äänekkääseen	äänekkäisiin
		singular	plural
nominative		äänekäs	äänekkäät
accusative	nom.	äänekäs	äänekkäät
	gen.	äänekkään
genitive		äänekkään	äänekkäiden äänekkäitten äänekästen rare
partitive		äänekästä	äänekkäitä
inessive		äänekkäässä	äänekkäissä
elative		äänekkäästä	äänekkäistä
illative		äänekkääseen	äänekkäisiin äänekkäihin rare
adessive		äänekkäällä	äänekkäillä
ablative		äänekkäältä	äänekkäiltä
allative		äänekkäälle	äänekkäille
essive		äänekkäänä	äänekkäinä
translative		äänekkääksi	äänekkäiksi
abessive		äänekkäättä	äänekkäittä
instructive		—	äänekkäin
comitative		—	äänekkäine

Possessive forms of äänekäs (Kotus type 41*A/vieras, kk–k gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative äänekkääni äänekkääni accusative nom. äänekkääni äänekkääni gen. äänekkääni genitive äänekkääni äänekkäideni äänekkäitteni äänekästeni rare partitive äänekästäni äänekkäitäni inessive äänekkäässäni äänekkäissäni elative äänekkäästäni äänekkäistäni illative äänekkääseeni äänekkäisiini äänekkäihini rare adessive äänekkäälläni äänekkäilläni ablative äänekkäältäni äänekkäiltäni allative äänekkäälleni äänekkäilleni essive äänekkäänäni äänekkäinäni translative äänekkääkseni äänekkäikseni abessive äänekkäättäni äänekkäittäni instructive — — comitative — äänekkäineni second-person singular possessor singular plural nominative äänekkääsi äänekkääsi accusative nom. äänekkääsi äänekkääsi gen. äänekkääsi genitive äänekkääsi äänekkäidesi äänekkäittesi äänekästesi rare partitive äänekästäsi äänekkäitäsi inessive äänekkäässäsi äänekkäissäsi elative äänekkäästäsi äänekkäistäsi illative äänekkääseesi äänekkäisiisi äänekkäihisi rare adessive äänekkäälläsi äänekkäilläsi ablative äänekkäältäsi äänekkäiltäsi allative äänekkäällesi äänekkäillesi essive äänekkäänäsi äänekkäinäsi translative äänekkääksesi äänekkäiksesi abessive äänekkäättäsi äänekkäittäsi instructive — — comitative — äänekkäinesi first-person plural possessor singular plural nominative äänekkäämme äänekkäämme accusative nom. äänekkäämme äänekkäämme gen. äänekkäämme genitive äänekkäämme äänekkäidemme äänekkäittemme äänekästemme rare partitive äänekästämme äänekkäitämme inessive äänekkäässämme äänekkäissämme elative äänekkäästämme äänekkäistämme illative äänekkääseemme äänekkäisiimme äänekkäihimme rare adessive äänekkäällämme äänekkäillämme ablative äänekkäältämme äänekkäiltämme allative äänekkäällemme äänekkäillemme essive äänekkäänämme äänekkäinämme translative äänekkääksemme äänekkäiksemme abessive äänekkäättämme äänekkäittämme instructive — — comitative — äänekkäinemme second-person plural possessor singular plural nominative äänekkäänne äänekkäänne accusative nom. äänekkäänne äänekkäänne gen. äänekkäänne genitive äänekkäänne äänekkäidenne äänekkäittenne äänekästenne rare partitive äänekästänne äänekkäitänne inessive äänekkäässänne äänekkäissänne elative äänekkäästänne äänekkäistänne illative äänekkääseenne äänekkäisiinne äänekkäihinne rare adessive äänekkäällänne äänekkäillänne ablative äänekkäältänne äänekkäiltänne allative äänekkäällenne äänekkäillenne essive äänekkäänänne äänekkäinänne translative äänekkääksenne äänekkäiksenne abessive äänekkäättänne äänekkäittänne instructive — — comitative — äänekkäinenne third-person possessor singular plural nominative äänekkäänsä äänekkäänsä accusative nom. äänekkäänsä äänekkäänsä gen. äänekkäänsä genitive äänekkäänsä äänekkäidensä äänekkäittensä äänekästensä rare partitive äänekästään äänekästänsä äänekkäitään äänekkäitänsä inessive äänekkäässään äänekkäässänsä äänekkäissään äänekkäissänsä elative äänekkäästään äänekkäästänsä äänekkäistään äänekkäistänsä illative äänekkääseensä äänekkäisiinsä äänekkäihinsä rare adessive äänekkäällään äänekkäällänsä äänekkäillään äänekkäillänsä ablative äänekkäältään äänekkäältänsä äänekkäiltään äänekkäiltänsä allative äänekkäälleen äänekkäällensä äänekkäilleen äänekkäillensä essive äänekkäänään äänekkäänänsä äänekkäinään äänekkäinänsä translative äänekkääkseen äänekkääksensä äänekkäikseen äänekkäiksensä abessive äänekkäättään äänekkäättänsä äänekkäittään äänekkäittänsä instructive — — comitative — äänekkäineen äänekkäinensä

Derived terms

• äänekkyys
• äänekkäästi

Further reading

• “äänekäs”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 4 July 2023

Ingrian

Etymology

From ääne- (“sound”) +‎ -käs. Akin to Finnish äänekäs.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈæːnekæs/, [ˈæːnəkəz̠]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈæːnekæs/, [ˈæːne̞ɡ̊æʒ̥]
• Rhymes: -æːnekæs
• Hyphenation: ää‧ne‧käs

Adjective

äänekäs (comparative äänekkäämp)

1. noisy, loud

Declension

Declension of äänekäs (type 2/patsas, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	äänekäs	äänekkäät
genitive	äänekkään	äänekkäin
partitive	äänekästä, äänekäst	äänekkäitä, äänekkäjä
illative	äänekkäässe	äänekkäisse
inessive	äänekkääs	äänekkäis
elative	äänekkääst	äänekkäist
allative	äänekkäälle	äänekkäille
adessive	äänekkääl	äänekkäil
ablative	äänekkäält	äänekkäilt
translative	äänekkääks	äänekkäiks
essive	äänekkäännä, äänekkään	äänekkäinnä, äänekkäin
exessive1)	äänekkäänt	äänekkäint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Antonyms

• hiljain, äänetöin

See also

• suur (“big; loud”)

References

• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 698