korkeus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *korkeduc. Equivalent to korkea (high) +‎ -uus (-ness) + apophonic adaption

Noun[edit]

korkeus

  1. height
  2. altitude

Declension[edit]

Inflection of korkeus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative korkeus korkeudet
genitive korkeuden korkeuksien
partitive korkeutta korkeuksia
illative korkeuteen korkeuksiin
singular plural
nominative korkeus korkeudet
accusative nom.? korkeus korkeudet
gen. korkeuden
genitive korkeuden korkeuksien
partitive korkeutta korkeuksia
inessive korkeudessa korkeuksissa
elative korkeudesta korkeuksista
illative korkeuteen korkeuksiin
adessive korkeudella korkeuksilla
ablative korkeudelta korkeuksilta
allative korkeudelleˣ korkeuksilleˣ
essive korkeutena korkeuksina
translative korkeudeksi korkeuksiksi
instructive korkeuksin
abessive korkeudetta korkeuksitta
comitative korkeuksineen