äimä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search
See also: aima

Finnish[edit]

Etymology 1[edit]

From Proto-Finnic *äimä, from Proto-Uralic *äjmä.

Noun[edit]

äimä

  1. A large needle shaped for working with tough materials, such as a leather needle or sailmaker's needle.
  2. (dialectal) needle

Declension[edit]

Inflection of äimä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative äimä äimät
genitive äimän äimien
partitive äimää äimiä
illative äimään äimiin
singular plural
nominative äimä äimät
accusative nom. äimä äimät
gen. äimän
genitive äimän äimien
äimäinrare
partitive äimää äimiä
inessive äimässä äimissä
elative äimästä äimistä
illative äimään äimiin
adessive äimällä äimillä
ablative äimältä äimiltä
allative äimälle äimille
essive äimänä äiminä
translative äimäksi äimiksi
instructive äimin
abessive äimättä äimittä
comitative äimineen

Synonyms[edit]

Derived terms[edit]

Etymology 2[edit]

Noun[edit]

äimä

  1. astonishment; used chiefly idiomatically in the expression olla äimänä (to be astonished), and as root in derived terms
Derived terms[edit]

Anagrams[edit]