-kertain

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

From kerta (time) +‎ -in. Akin to Finnish -kertainen.

Pronunciation

[edit]

Suffix

[edit]

-kertain

  1. -fold

Declension

[edit]
Declension of -kertain (type 1/kärpäin, no gradation)
singular plural
nominative -kertain -kertaiset
genitive -kertaisen -kertaisiin
partitive -kertaista, -kertaist -kertaisia
illative -kertaisee -kertaisii
inessive -kertaisees -kertaisiis
elative -kertaisest -kertaisist
allative -kertaiselle -kertaisille
adessive -kertaiseel -kertaisiil
ablative -kertaiselt -kertaisilt
translative -kertaiseks -kertaisiks
essive -kertaisenna, -kertaiseen -kertaisinna, -kertaisiin
exessive1) -kertaisent -kertaisint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

[edit]