ratkaista

See also: rätkäistä

Finnish

Etymology

From ratk +‎ -aista.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrɑtkɑi̯stɑˣ/, [ˈrɑ̝t̪kɑ̝i̯s̠tɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑtkɑistɑ
• Syllabification^(key): rat‧kais‧ta

Verb

ratkaista

1. (transitive) To solve (a problem).
2. To decide; to make a decision in a complicated issue.

Conjugation

Inflection of ratkaista (Kotus type 66/rohkaista, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ratkaisen	en ratkaise	1st sing.	olen ratkaissut	en ole ratkaissut
2nd sing.		ratkaiset	et ratkaise	2nd sing.	olet ratkaissut	et ole ratkaissut
3rd sing.		ratkaisee	ei ratkaise	3rd sing.	on ratkaissut	ei ole ratkaissut
1st plur.		ratkaisemme	emme ratkaise	1st plur.	olemme ratkaisseet	emme ole ratkaisseet
2nd plur.		ratkaisette	ette ratkaise	2nd plur.	olette ratkaisseet	ette ole ratkaisseet
3rd plur.		ratkaisevat	eivät ratkaise	3rd plur.	ovat ratkaisseet	eivät ole ratkaisseet
passive		ratkaistaan	ei ratkaista	passive	on ratkaistu	ei ole ratkaistu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ratkaisin	en ratkaissut	1st sing.	olin ratkaissut	en ollut ratkaissut
2nd sing.		ratkaisit	et ratkaissut	2nd sing.	olit ratkaissut	et ollut ratkaissut
3rd sing.		ratkaisi	ei ratkaissut	3rd sing.	oli ratkaissut	ei ollut ratkaissut
1st plur.		ratkaisimme	emme ratkaisseet	1st plur.	olimme ratkaisseet	emme olleet ratkaisseet
2nd plur.		ratkaisitte	ette ratkaisseet	2nd plur.	olitte ratkaisseet	ette olleet ratkaisseet
3rd plur.		ratkaisivat	eivät ratkaisseet	3rd plur.	olivat ratkaisseet	eivät olleet ratkaisseet
passive		ratkaistiin	ei ratkaistu	passive	oli ratkaistu	ei ollut ratkaistu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ratkaisisin	en ratkaisisi	1st sing.	olisin ratkaissut	en olisi ratkaissut
2nd sing.		ratkaisisit	et ratkaisisi	2nd sing.	olisit ratkaissut	et olisi ratkaissut
3rd sing.		ratkaisisi	ei ratkaisisi	3rd sing.	olisi ratkaissut	ei olisi ratkaissut
1st plur.		ratkaisisimme	emme ratkaisisi	1st plur.	olisimme ratkaisseet	emme olisi ratkaisseet
2nd plur.		ratkaisisitte	ette ratkaisisi	2nd plur.	olisitte ratkaisseet	ette olisi ratkaisseet
3rd plur.		ratkaisisivat	eivät ratkaisisi	3rd plur.	olisivat ratkaisseet	eivät olisi ratkaisseet
passive		ratkaistaisiin	ei ratkaistaisi	passive	olisi ratkaistu	ei olisi ratkaistu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ratkaise	älä ratkaise	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ratkaiskoon	älköön ratkaisko	3rd sing.	olkoon ratkaissut	älköön olko ratkaissut
1st plur.		ratkaiskaamme	älkäämme ratkaisko	1st plur.	—	—
2nd plur.		ratkaiskaa	älkää ratkaisko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ratkaiskoot	älkööt ratkaisko	3rd plur.	olkoot ratkaisseet	älkööt olko ratkaisseet
passive		ratkaistakoon	älköön ratkaistako	passive	olkoon ratkaistu	älköön olko ratkaistu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ratkaissen	en ratkaisse	1st sing.	lienen ratkaissut	en liene ratkaissut
2nd sing.		ratkaisset	et ratkaisse	2nd sing.	lienet ratkaissut	et liene ratkaissut
3rd sing.		ratkaissee	ei ratkaisse	3rd sing.	lienee ratkaissut	ei liene ratkaissut
1st plur.		ratkaissemme	emme ratkaisse	1st plur.	lienemme ratkaisseet	emme liene ratkaisseet
2nd plur.		ratkaissette	ette ratkaisse	2nd plur.	lienette ratkaisseet	ette liene ratkaisseet
3rd plur.		ratkaissevat	eivät ratkaisse	3rd plur.	lienevät ratkaisseet	eivät liene ratkaisseet
passive		ratkaistaneen	ei ratkaistane	passive	lienee ratkaistu	ei liene ratkaistu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ratkaista		present	ratkaiseva	ratkaistava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ratkaistakseni ratkaistaksemme 2nd ratkaistaksesi ratkaistaksenne 3rd ratkaistakseen ratkaistaksensa		past	ratkaissut	ratkaistu
2nd	inessive2	ratkaistessa	ratkaistaessa	agent4	ratkaisema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ratkaistessani ratkaistessamme 2nd ratkaistessasi ratkaistessanne 3rd ratkaistessaan ratkaistessansa		negative	ratkaisematon
	instructive	ratkaisten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	ratkaisemassa	—
	elative	ratkaisemasta	—
	illative	ratkaisemaan	—
	adessive	ratkaisemalla	—
	abessive	ratkaisematta	—
	instructive	ratkaiseman	ratkaistaman
4th3	verbal noun	ratkaiseminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ratkaisemaisillani ratkaisemaisillamme 2nd ratkaisemaisillasi ratkaisemaisillanne 3rd ratkaisemaisillaan ratkaisemaisillansa

Derived terms

• nouns: ratkaisu
• raha ratkaisee

Related terms

• ratkoa

Anagrams

• tarkistaa