ryystää

From Wiktionary, the free dictionary
Archived revision by Surjection (talk | contribs) as of 17:06, 4 July 2021.
Jump to navigation Jump to search

Finnish

Etymology

Onomatopoeic root +‎ -tää

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈryːstæːˣ/, [ˈryːs̠tæː(ʔ)]
  • Rhymes: -yːstæː
  • Syllabification(key): ryys‧tää

Verb

ryystää

  1. to drink noisily; to slurp

Conjugation

Inflection of ryystää (Kotus type 53/muistaa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ryystän en ryystä 1st sing. olen ryystänyt en ole ryystänyt
2nd sing. ryystät et ryystä 2nd sing. olet ryystänyt et ole ryystänyt
3rd sing. ryystää ei ryystä 3rd sing. on ryystänyt ei ole ryystänyt
1st plur. ryystämme emme ryystä 1st plur. olemme ryystäneet emme ole ryystäneet
2nd plur. ryystätte ette ryystä 2nd plur. olette ryystäneet ette ole ryystäneet
3rd plur. ryystävät eivät ryystä 3rd plur. ovat ryystäneet eivät ole ryystäneet
passive ryystetään ei ryystetä passive on ryystetty ei ole ryystetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ryystin en ryystänyt 1st sing. olin ryystänyt en ollut ryystänyt
2nd sing. ryystit et ryystänyt 2nd sing. olit ryystänyt et ollut ryystänyt
3rd sing. ryysti ei ryystänyt 3rd sing. oli ryystänyt ei ollut ryystänyt
1st plur. ryystimme emme ryystäneet 1st plur. olimme ryystäneet emme olleet ryystäneet
2nd plur. ryystitte ette ryystäneet 2nd plur. olitte ryystäneet ette olleet ryystäneet
3rd plur. ryystivät eivät ryystäneet 3rd plur. olivat ryystäneet eivät olleet ryystäneet
passive ryystettiin ei ryystetty passive oli ryystetty ei ollut ryystetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ryystäisin en ryystäisi 1st sing. olisin ryystänyt en olisi ryystänyt
2nd sing. ryystäisit et ryystäisi 2nd sing. olisit ryystänyt et olisi ryystänyt
3rd sing. ryystäisi ei ryystäisi 3rd sing. olisi ryystänyt ei olisi ryystänyt
1st plur. ryystäisimme emme ryystäisi 1st plur. olisimme ryystäneet emme olisi ryystäneet
2nd plur. ryystäisitte ette ryystäisi 2nd plur. olisitte ryystäneet ette olisi ryystäneet
3rd plur. ryystäisivät eivät ryystäisi 3rd plur. olisivat ryystäneet eivät olisi ryystäneet
passive ryystettäisiin ei ryystettäisi passive olisi ryystetty ei olisi ryystetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. ryystä älä ryystä 2nd sing.
3rd sing. ryystäköön älköön ryystäkö 3rd sing. olkoon ryystänyt älköön olko ryystänyt
1st plur. ryystäkäämme älkäämme ryystäkö 1st plur.
2nd plur. ryystäkää älkää ryystäkö 2nd plur.
3rd plur. ryystäkööt älkööt ryystäkö 3rd plur. olkoot ryystäneet älkööt olko ryystäneet
passive ryystettäköön älköön ryystettäkö passive olkoon ryystetty älköön olko ryystetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ryystänen en ryystäne 1st sing. lienen ryystänyt en liene ryystänyt
2nd sing. ryystänet et ryystäne 2nd sing. lienet ryystänyt et liene ryystänyt
3rd sing. ryystänee ei ryystäne 3rd sing. lienee ryystänyt ei liene ryystänyt
1st plur. ryystänemme emme ryystäne 1st plur. lienemme ryystäneet emme liene ryystäneet
2nd plur. ryystänette ette ryystäne 2nd plur. lienette ryystäneet ette liene ryystäneet
3rd plur. ryystänevät eivät ryystäne 3rd plur. lienevät ryystäneet eivät liene ryystäneet
passive ryystettäneen ei ryystettäne passive lienee ryystetty ei liene ryystetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st ryystää present ryystävä ryystettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ryystääkseni ryystääksemme
2nd ryystääksesi ryystääksenne
3rd ryystääkseen
ryystääksensä
past ryystänyt ryystetty
2nd inessive2 ryystäessä ryystettäessä agent4 ryystämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ryystäessäni ryystäessämme
2nd ryystäessäsi ryystäessänne
3rd ryystäessään
ryystäessänsä
negative ryystämätön
instructive ryystäen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form ryystää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive ryystämässä
elative ryystämästä
illative ryystämään
adessive ryystämällä
abessive ryystämättä
instructive ryystämän ryystettämän
4th3 verbal noun ryystäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ryystämäisilläni ryystämäisillämme
2nd ryystämäisilläsi ryystämäisillänne
3rd ryystämäisillään
ryystämäisillänsä

Synonyms

See also

Anagrams