vaara

See also: våra and väärä

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑːrɑ/, [ˈʋɑ̝ːrɑ̝]
• Rhymes: -ɑːrɑ
• Syllabification^(key): vaa‧ra

Etymology 1

Borrowed from Old Swedish fahra, fara (compare Swedish fara), itself from Middle Low German vāre, from Proto-Germanic *fērō (“danger”). Cognate with Dutch gevaar.

Noun

vaara

1. danger, risk, peril, hazard, jeopardy

Declension

Inflection of vaara (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative		vaara	vaarat
genitive		vaaran	vaarojen
partitive		vaaraa	vaaroja
illative		vaaraan	vaaroihin
		singular	plural
nominative		vaara	vaarat
accusative	nom.	vaara	vaarat
	gen.	vaaran
genitive		vaaran	vaarojen vaarain rare
partitive		vaaraa	vaaroja
inessive		vaarassa	vaaroissa
elative		vaarasta	vaaroista
illative		vaaraan	vaaroihin
adessive		vaaralla	vaaroilla
ablative		vaaralta	vaaroilta
allative		vaaralle	vaaroille
essive		vaarana	vaaroina
translative		vaaraksi	vaaroiksi
abessive		vaaratta	vaaroitta
instructive		—	vaaroin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vaara (Kotus type 9/kala, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vaarani vaarani accusative nom. vaarani vaarani gen. vaarani genitive vaarani vaarojeni vaaraini rare partitive vaaraani vaarojani inessive vaarassani vaaroissani elative vaarastani vaaroistani illative vaaraani vaaroihini adessive vaarallani vaaroillani ablative vaaraltani vaaroiltani allative vaaralleni vaaroilleni essive vaaranani vaaroinani translative vaarakseni vaaroikseni abessive vaarattani vaaroittani instructive — — comitative — vaaroineni second-person singular possessor singular plural nominative vaarasi vaarasi accusative nom. vaarasi vaarasi gen. vaarasi genitive vaarasi vaarojesi vaaraisi rare partitive vaaraasi vaarojasi inessive vaarassasi vaaroissasi elative vaarastasi vaaroistasi illative vaaraasi vaaroihisi adessive vaarallasi vaaroillasi ablative vaaraltasi vaaroiltasi allative vaarallesi vaaroillesi essive vaaranasi vaaroinasi translative vaaraksesi vaaroiksesi abessive vaarattasi vaaroittasi instructive — — comitative — vaaroinesi first-person plural possessor singular plural nominative vaaramme vaaramme accusative nom. vaaramme vaaramme gen. vaaramme genitive vaaramme vaarojemme vaaraimme rare partitive vaaraamme vaarojamme inessive vaarassamme vaaroissamme elative vaarastamme vaaroistamme illative vaaraamme vaaroihimme adessive vaarallamme vaaroillamme ablative vaaraltamme vaaroiltamme allative vaarallemme vaaroillemme essive vaaranamme vaaroinamme translative vaaraksemme vaaroiksemme abessive vaarattamme vaaroittamme instructive — — comitative — vaaroinemme second-person plural possessor singular plural nominative vaaranne vaaranne accusative nom. vaaranne vaaranne gen. vaaranne genitive vaaranne vaarojenne vaarainne rare partitive vaaraanne vaarojanne inessive vaarassanne vaaroissanne elative vaarastanne vaaroistanne illative vaaraanne vaaroihinne adessive vaarallanne vaaroillanne ablative vaaraltanne vaaroiltanne allative vaarallenne vaaroillenne essive vaarananne vaaroinanne translative vaaraksenne vaaroiksenne abessive vaarattanne vaaroittanne instructive — — comitative — vaaroinenne third-person possessor singular plural nominative vaaransa vaaransa accusative nom. vaaransa vaaransa gen. vaaransa genitive vaaransa vaarojensa vaarainsa rare partitive vaaraansa vaarojaan vaarojansa inessive vaarassaan vaarassansa vaaroissaan vaaroissansa elative vaarastaan vaarastansa vaaroistaan vaaroistansa illative vaaraansa vaaroihinsa adessive vaarallaan vaarallansa vaaroillaan vaaroillansa ablative vaaraltaan vaaraltansa vaaroiltaan vaaroiltansa allative vaaralleen vaarallensa vaaroilleen vaaroillensa essive vaaranaan vaaranansa vaaroinaan vaaroinansa translative vaarakseen vaaraksensa vaaroikseen vaaroiksensa abessive vaarattaan vaarattansa vaaroittaan vaaroittansa instructive — — comitative — vaaroineen vaaroinensa

Derived terms

• adjectives: vaarallinen
• nouns: tukehtumisvaara
• verbs: vaarantaa

Interjection

1. danger, warning (on signs)

Etymology 2

Borrowed from Sami (compare Northern Sami várri (“mountain”)), itself probably a cognate of Finnish vuori (“mountain”).

Noun

vaara

1. A large, forested hill (as opposed to fell).

Declension

Inflection of vaara (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative		vaara	vaarat
genitive		vaaran	vaarojen
partitive		vaaraa	vaaroja
illative		vaaraan	vaaroihin
		singular	plural
nominative		vaara	vaarat
accusative	nom.	vaara	vaarat
	gen.	vaaran
genitive		vaaran	vaarojen vaarain rare
partitive		vaaraa	vaaroja
inessive		vaarassa	vaaroissa
elative		vaarasta	vaaroista
illative		vaaraan	vaaroihin
adessive		vaaralla	vaaroilla
ablative		vaaralta	vaaroilta
allative		vaaralle	vaaroille
essive		vaarana	vaaroina
translative		vaaraksi	vaaroiksi
abessive		vaaratta	vaaroitta
instructive		—	vaaroin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vaara (Kotus type 9/kala, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vaarani vaarani accusative nom. vaarani vaarani gen. vaarani genitive vaarani vaarojeni vaaraini rare partitive vaaraani vaarojani inessive vaarassani vaaroissani elative vaarastani vaaroistani illative vaaraani vaaroihini adessive vaarallani vaaroillani ablative vaaraltani vaaroiltani allative vaaralleni vaaroilleni essive vaaranani vaaroinani translative vaarakseni vaaroikseni abessive vaarattani vaaroittani instructive — — comitative — vaaroineni second-person singular possessor singular plural nominative vaarasi vaarasi accusative nom. vaarasi vaarasi gen. vaarasi genitive vaarasi vaarojesi vaaraisi rare partitive vaaraasi vaarojasi inessive vaarassasi vaaroissasi elative vaarastasi vaaroistasi illative vaaraasi vaaroihisi adessive vaarallasi vaaroillasi ablative vaaraltasi vaaroiltasi allative vaarallesi vaaroillesi essive vaaranasi vaaroinasi translative vaaraksesi vaaroiksesi abessive vaarattasi vaaroittasi instructive — — comitative — vaaroinesi first-person plural possessor singular plural nominative vaaramme vaaramme accusative nom. vaaramme vaaramme gen. vaaramme genitive vaaramme vaarojemme vaaraimme rare partitive vaaraamme vaarojamme inessive vaarassamme vaaroissamme elative vaarastamme vaaroistamme illative vaaraamme vaaroihimme adessive vaarallamme vaaroillamme ablative vaaraltamme vaaroiltamme allative vaarallemme vaaroillemme essive vaaranamme vaaroinamme translative vaaraksemme vaaroiksemme abessive vaarattamme vaaroittamme instructive — — comitative — vaaroinemme second-person plural possessor singular plural nominative vaaranne vaaranne accusative nom. vaaranne vaaranne gen. vaaranne genitive vaaranne vaarojenne vaarainne rare partitive vaaraanne vaarojanne inessive vaarassanne vaaroissanne elative vaarastanne vaaroistanne illative vaaraanne vaaroihinne adessive vaarallanne vaaroillanne ablative vaaraltanne vaaroiltanne allative vaarallenne vaaroillenne essive vaarananne vaaroinanne translative vaaraksenne vaaroiksenne abessive vaarattanne vaaroittanne instructive — — comitative — vaaroinenne third-person possessor singular plural nominative vaaransa vaaransa accusative nom. vaaransa vaaransa gen. vaaransa genitive vaaransa vaarojensa vaarainsa rare partitive vaaraansa vaarojaan vaarojansa inessive vaarassaan vaarassansa vaaroissaan vaaroissansa elative vaarastaan vaarastansa vaaroistaan vaaroistansa illative vaaraansa vaaroihinsa adessive vaarallaan vaarallansa vaaroillaan vaaroillansa ablative vaaraltaan vaaraltansa vaaroiltaan vaaroiltansa allative vaaralleen vaarallensa vaaroilleen vaaroillensa essive vaaranaan vaaranansa vaaroinaan vaaroinansa translative vaarakseen vaaraksensa vaaroikseen vaaroiksensa abessive vaarattaan vaarattansa vaaroittaan vaaroittansa instructive — — comitative — vaaroineen vaaroinensa

See also

• tunturi

References

• Häkkinen, Kaisa (2004) Nykysuomen etymologinen sanakirja [Modern Finnish Etymological Dictionary] (in Finnish), Juva: WSOY, →ISBN

Anagrams

• arava, arvaa, avara, ravaa, varaa

---

Ingrian

Noun

vaara

1. danger