antaa mennä

Finnish

Verb

antaa mennä

1. to let go (to release from one's grasp)
2. to let go (to emotionally disengage or to distract oneself from a situation)

   Minua jännittää hirveästi. --Anna vain mennä!

   I feel so nervous. --Just let it go!

3. Used other than figuratively or idiomatically: see antaa,‎ mennä (to let (someone) go somewhere)
4. to go for it (try one's best, put one's best effort into)

Conjugation

Inflection of antaa mennä (Kotus type 56*J/kaivaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		annan mennä	en anna mennä	1st sing.	olen antanut mennä	en ole antanut mennä
2nd sing.		annat mennä	et anna mennä	2nd sing.	olet antanut mennä	et ole antanut mennä
3rd sing.		antaa mennä	ei anna mennä	3rd sing.	on antanut mennä	ei ole antanut mennä
1st plur.		annamme mennä	emme anna mennä	1st plur.	olemme antaneet mennä	emme ole antaneet mennä
2nd plur.		annatte mennä	ette anna mennä	2nd plur.	olette antaneet mennä	ette ole antaneet mennä
3rd plur.		antavat mennä	eivät anna mennä	3rd plur.	ovat antaneet mennä	eivät ole antaneet mennä
passive		annetaan mennä	ei anneta mennä	passive	on annettu mennä	ei ole annettu mennä
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		annoin mennä	en antanut mennä	1st sing.	olin antanut mennä	en ollut antanut mennä
2nd sing.		annoit mennä	et antanut mennä	2nd sing.	olit antanut mennä	et ollut antanut mennä
3rd sing.		antoi mennä	ei antanut mennä	3rd sing.	oli antanut mennä	ei ollut antanut mennä
1st plur.		annoimme mennä	emme antaneet mennä	1st plur.	olimme antaneet mennä	emme olleet antaneet mennä
2nd plur.		annoitte mennä	ette antaneet mennä	2nd plur.	olitte antaneet mennä	ette olleet antaneet mennä
3rd plur.		antoivat mennä	eivät antaneet mennä	3rd plur.	olivat antaneet mennä	eivät olleet antaneet mennä
passive		annettiin mennä	ei annettu mennä	passive	oli annettu mennä	ei ollut annettu mennä
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		antaisin mennä	en antaisi mennä	1st sing.	olisin antanut mennä	en olisi antanut mennä
2nd sing.		antaisit mennä	et antaisi mennä	2nd sing.	olisit antanut mennä	et olisi antanut mennä
3rd sing.		antaisi mennä	ei antaisi mennä	3rd sing.	olisi antanut mennä	ei olisi antanut mennä
1st plur.		antaisimme mennä	emme antaisi mennä	1st plur.	olisimme antaneet mennä	emme olisi antaneet mennä
2nd plur.		antaisitte mennä	ette antaisi mennä	2nd plur.	olisitte antaneet mennä	ette olisi antaneet mennä
3rd plur.		antaisivat mennä	eivät antaisi mennä	3rd plur.	olisivat antaneet mennä	eivät olisi antaneet mennä
passive		annettaisiin mennä	ei annettaisi mennä	passive	olisi annettu mennä	ei olisi annettu mennä
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		anna mennä	älä anna mennä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		antakoon mennä	älköön antako mennä	3rd sing.	olkoon antanut mennä	älköön olko antanut mennä
1st plur.		antakaamme mennä	älkäämme antako mennä	1st plur.	—	—
2nd plur.		antakaa mennä	älkää antako mennä	2nd plur.	—	—
3rd plur.		antakoot mennä	älkööt antako mennä	3rd plur.	olkoot antaneet mennä	älkööt olko antaneet mennä
passive		annettakoon mennä	älköön annettako mennä	passive	olkoon annettu mennä	älköön olko annettu mennä
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		antanen mennä	en antane mennä	1st sing.	lienen antanut mennä	en liene antanut mennä
2nd sing.		antanet mennä	et antane mennä	2nd sing.	lienet antanut mennä	et liene antanut mennä
3rd sing.		antanee mennä	ei antane mennä	3rd sing.	lienee antanut mennä	ei liene antanut mennä
1st plur.		antanemme mennä	emme antane mennä	1st plur.	lienemme antaneet mennä	emme liene antaneet mennä
2nd plur.		antanette mennä	ette antane mennä	2nd plur.	lienette antaneet mennä	ette liene antaneet mennä
3rd plur.		antanevat mennä	eivät antane mennä	3rd plur.	lienevät antaneet mennä	eivät liene antaneet mennä
passive		annettaneen mennä	ei annettane mennä	passive	lienee annettu mennä	ei liene annettu mennä
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		antaa mennä		present	mennä antava	mennä annettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st antaakseni mennä antaaksemme mennä 2nd antaaksesi mennä antaaksenne mennä 3rd antaakseen mennä antaaksensa mennä		past	mennä antanut	mennä annettu
2nd	inessive2	antaessa mennä	annettaessa mennä	agent4	mennä antama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st antaessani mennä antaessamme mennä 2nd antaessasi mennä antaessanne mennä 3rd antaessaan mennä antaessansa mennä		negative	mennä antamaton
	instructive	antaen mennä	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form antaa mennä does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	antamassa mennä	—
	elative	antamasta mennä	—
	illative	antamaan mennä	—
	adessive	antamalla mennä	—
	abessive	antamatta mennä	—
	instructive	antaman mennä	annettaman mennä
4th3	verbal noun	antaminen mennä
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st antamaisillani mennä antamaisillamme mennä 2nd antamaisillasi mennä antamaisillanne mennä 3rd antamaisillaan mennä antamaisillansa mennä