idättää

From Wiktionary, the free dictionary
Archived revision by SurjectionBot (talk | contribs) as of 17:10, 7 September 2022.
Jump to navigation Jump to search

Finnish

Etymology

itää +‎ -ttää

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈidætːæːˣ/, [ˈidæt̪ːæː(ʔ)]
  • Rhymes: -idætːæː
  • Syllabification(key): i‧dät‧tää

Verb

idättää

  1. (transitive) To sprout, germinate.

Conjugation

Inflection of idättää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. idätän en idätä 1st sing. olen idättänyt en ole idättänyt
2nd sing. idätät et idätä 2nd sing. olet idättänyt et ole idättänyt
3rd sing. idättää ei idätä 3rd sing. on idättänyt ei ole idättänyt
1st plur. idätämme emme idätä 1st plur. olemme idättäneet emme ole idättäneet
2nd plur. idätätte ette idätä 2nd plur. olette idättäneet ette ole idättäneet
3rd plur. idättävät eivät idätä 3rd plur. ovat idättäneet eivät ole idättäneet
passive idätetään ei idätetä passive on idätetty ei ole idätetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. idätin en idättänyt 1st sing. olin idättänyt en ollut idättänyt
2nd sing. idätit et idättänyt 2nd sing. olit idättänyt et ollut idättänyt
3rd sing. idätti ei idättänyt 3rd sing. oli idättänyt ei ollut idättänyt
1st plur. idätimme emme idättäneet 1st plur. olimme idättäneet emme olleet idättäneet
2nd plur. idätitte ette idättäneet 2nd plur. olitte idättäneet ette olleet idättäneet
3rd plur. idättivät eivät idättäneet 3rd plur. olivat idättäneet eivät olleet idättäneet
passive idätettiin ei idätetty passive oli idätetty ei ollut idätetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. idättäisin en idättäisi 1st sing. olisin idättänyt en olisi idättänyt
2nd sing. idättäisit et idättäisi 2nd sing. olisit idättänyt et olisi idättänyt
3rd sing. idättäisi ei idättäisi 3rd sing. olisi idättänyt ei olisi idättänyt
1st plur. idättäisimme emme idättäisi 1st plur. olisimme idättäneet emme olisi idättäneet
2nd plur. idättäisitte ette idättäisi 2nd plur. olisitte idättäneet ette olisi idättäneet
3rd plur. idättäisivät eivät idättäisi 3rd plur. olisivat idättäneet eivät olisi idättäneet
passive idätettäisiin ei idätettäisi passive olisi idätetty ei olisi idätetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. idätä älä idätä 2nd sing.
3rd sing. idättäköön älköön idättäkö 3rd sing. olkoon idättänyt älköön olko idättänyt
1st plur. idättäkäämme älkäämme idättäkö 1st plur.
2nd plur. idättäkää älkää idättäkö 2nd plur.
3rd plur. idättäkööt älkööt idättäkö 3rd plur. olkoot idättäneet älkööt olko idättäneet
passive idätettäköön älköön idätettäkö passive olkoon idätetty älköön olko idätetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. idättänen en idättäne 1st sing. lienen idättänyt en liene idättänyt
2nd sing. idättänet et idättäne 2nd sing. lienet idättänyt et liene idättänyt
3rd sing. idättänee ei idättäne 3rd sing. lienee idättänyt ei liene idättänyt
1st plur. idättänemme emme idättäne 1st plur. lienemme idättäneet emme liene idättäneet
2nd plur. idättänette ette idättäne 2nd plur. lienette idättäneet ette liene idättäneet
3rd plur. idättänevät eivät idättäne 3rd plur. lienevät idättäneet eivät liene idättäneet
passive idätettäneen ei idätettäne passive lienee idätetty ei liene idätetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st idättää present idättävä idätettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st idättääkseni idättääksemme
2nd idättääksesi idättääksenne
3rd idättääkseen
idättääksensä
past idättänyt idätetty
2nd inessive2 idättäessä idätettäessä agent4 idättämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st idättäessäni idättäessämme
2nd idättäessäsi idättäessänne
3rd idättäessään
idättäessänsä
negative idättämätön
instructive idättäen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
* The third-person singular indicative form idättää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive idättämässä
elative idättämästä
illative idättämään
adessive idättämällä
abessive idättämättä
instructive idättämän idätettämän
4th3 verbal noun idättäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st idättämäisilläni idättämäisillämme
2nd idättämäisilläsi idättämäisillänne
3rd idättämäisillään
idättämäisillänsä