sinkoutua

Finnish

Etymology

singota +‎ -utua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsiŋkou̯tuɑˣ/, [ˈs̠iŋko̞u̯ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): sin‧kou‧tu‧a

Verb

sinkoutua

1. to dart, to be catapulted (to fly, pass or shoot out swiftly due to an external force)

   Auto pyörähti ympäri ja kuljettaja sinkoutui kymmenen metrin päähän.

Conjugation

Inflection of sinkoutua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sinkoudun	en sinkoudu	1st sing.	olen sinkoutunut	en ole sinkoutunut
2nd sing.		sinkoudut	et sinkoudu	2nd sing.	olet sinkoutunut	et ole sinkoutunut
3rd sing.		sinkoutuu	ei sinkoudu	3rd sing.	on sinkoutunut	ei ole sinkoutunut
1st plur.		sinkoudumme	emme sinkoudu	1st plur.	olemme sinkoutuneet	emme ole sinkoutuneet
2nd plur.		sinkoudutte	ette sinkoudu	2nd plur.	olette sinkoutuneet	ette ole sinkoutuneet
3rd plur.		sinkoutuvat	eivät sinkoudu	3rd plur.	ovat sinkoutuneet	eivät ole sinkoutuneet
passive		sinkoudutaan	ei sinkouduta	passive	on sinkouduttu	ei ole sinkouduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sinkouduin	en sinkoutunut	1st sing.	olin sinkoutunut	en ollut sinkoutunut
2nd sing.		sinkouduit	et sinkoutunut	2nd sing.	olit sinkoutunut	et ollut sinkoutunut
3rd sing.		sinkoutui	ei sinkoutunut	3rd sing.	oli sinkoutunut	ei ollut sinkoutunut
1st plur.		sinkouduimme	emme sinkoutuneet	1st plur.	olimme sinkoutuneet	emme olleet sinkoutuneet
2nd plur.		sinkouduitte	ette sinkoutuneet	2nd plur.	olitte sinkoutuneet	ette olleet sinkoutuneet
3rd plur.		sinkoutuivat	eivät sinkoutuneet	3rd plur.	olivat sinkoutuneet	eivät olleet sinkoutuneet
passive		sinkouduttiin	ei sinkouduttu	passive	oli sinkouduttu	ei ollut sinkouduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sinkoutuisin	en sinkoutuisi	1st sing.	olisin sinkoutunut	en olisi sinkoutunut
2nd sing.		sinkoutuisit	et sinkoutuisi	2nd sing.	olisit sinkoutunut	et olisi sinkoutunut
3rd sing.		sinkoutuisi	ei sinkoutuisi	3rd sing.	olisi sinkoutunut	ei olisi sinkoutunut
1st plur.		sinkoutuisimme	emme sinkoutuisi	1st plur.	olisimme sinkoutuneet	emme olisi sinkoutuneet
2nd plur.		sinkoutuisitte	ette sinkoutuisi	2nd plur.	olisitte sinkoutuneet	ette olisi sinkoutuneet
3rd plur.		sinkoutuisivat	eivät sinkoutuisi	3rd plur.	olisivat sinkoutuneet	eivät olisi sinkoutuneet
passive		sinkouduttaisiin	ei sinkouduttaisi	passive	olisi sinkouduttu	ei olisi sinkouduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		sinkoudu	älä sinkoudu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		sinkoutukoon	älköön sinkoutuko	3rd sing.	olkoon sinkoutunut	älköön olko sinkoutunut
1st plur.		sinkoutukaamme	älkäämme sinkoutuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		sinkoutukaa	älkää sinkoutuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		sinkoutukoot	älkööt sinkoutuko	3rd plur.	olkoot sinkoutuneet	älkööt olko sinkoutuneet
passive		sinkouduttakoon	älköön sinkouduttako	passive	olkoon sinkouduttu	älköön olko sinkouduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sinkoutunen	en sinkoutune	1st sing.	lienen sinkoutunut	en liene sinkoutunut
2nd sing.		sinkoutunet	et sinkoutune	2nd sing.	lienet sinkoutunut	et liene sinkoutunut
3rd sing.		sinkoutunee	ei sinkoutune	3rd sing.	lienee sinkoutunut	ei liene sinkoutunut
1st plur.		sinkoutunemme	emme sinkoutune	1st plur.	lienemme sinkoutuneet	emme liene sinkoutuneet
2nd plur.		sinkoutunette	ette sinkoutune	2nd plur.	lienette sinkoutuneet	ette liene sinkoutuneet
3rd plur.		sinkoutunevat	eivät sinkoutune	3rd plur.	lienevät sinkoutuneet	eivät liene sinkoutuneet
passive		sinkouduttaneen	ei sinkouduttane	passive	lienee sinkouduttu	ei liene sinkouduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		sinkoutua		present	sinkoutuva	sinkouduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sinkoutuakseni sinkoutuaksemme 2nd sinkoutuaksesi sinkoutuaksenne 3rd sinkoutuakseen sinkoutuaksensa		past	sinkoutunut	sinkouduttu
2nd	inessive2	sinkoutuessa	sinkouduttaessa	agent4	sinkoutuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st sinkoutuessani sinkoutuessamme 2nd sinkoutuessasi sinkoutuessanne 3rd sinkoutuessaan sinkoutuessansa		negative	sinkoutumaton
	instructive	sinkoutuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	sinkoutumassa	—
	elative	sinkoutumasta	—
	illative	sinkoutumaan	—
	adessive	sinkoutumalla	—
	abessive	sinkoutumatta	—
	instructive	sinkoutuman	sinkouduttaman
4th3	verbal noun	sinkoutuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sinkoutumaisillani sinkoutumaisillamme 2nd sinkoutumaisillasi sinkoutumaisillanne 3rd sinkoutumaisillaan sinkoutumaisillansa

Related terms

• singahdella (momentane and frequentative)
• singahtaa (momentane)
• singota, sinkauttaa (transitive)
• sinkautella (transitive, momentane and frequentative)
• sinko