kasvo

Finnish

Etymology

From , derived from kasvaa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑsʋo/, [ˈkɑ̝s̠ʋo̞]
• Rhymes: -ɑsʋo
• Syllabification^(key): kas‧vo

Noun

kasvo

1. (rare, normally in plural) face (front part of the head)
2. face, figure

   Hän on tunnettu kasvo kampuksella.

   He's a well-known face around the campus.

Declension

Inflection of kasvo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		kasvo	kasvot
genitive		kasvon	kasvojen
partitive		kasvoa	kasvoja
illative		kasvoon	kasvoihin
		singular	plural
nominative		kasvo	kasvot
accusative	nom.	kasvo	kasvot
	gen.	kasvon
genitive		kasvon	kasvojen
partitive		kasvoa	kasvoja
inessive		kasvossa	kasvoissa
elative		kasvosta	kasvoista
illative		kasvoon	kasvoihin
adessive		kasvolla	kasvoilla
ablative		kasvolta	kasvoilta
allative		kasvolle	kasvoille
essive		kasvona	kasvoina
translative		kasvoksi	kasvoiksi
abessive		kasvotta	kasvoitta
instructive		—	kasvoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kasvo (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kasvoni kasvoni accusative nom. kasvoni kasvoni gen. kasvoni genitive kasvoni kasvojeni partitive kasvoani kasvojani inessive kasvossani kasvoissani elative kasvostani kasvoistani illative kasvooni kasvoihini adessive kasvollani kasvoillani ablative kasvoltani kasvoiltani allative kasvolleni kasvoilleni essive kasvonani kasvoinani translative kasvokseni kasvoikseni abessive kasvottani kasvoittani instructive — — comitative — kasvoineni second-person singular possessor singular plural nominative kasvosi kasvosi accusative nom. kasvosi kasvosi gen. kasvosi genitive kasvosi kasvojesi partitive kasvoasi kasvojasi inessive kasvossasi kasvoissasi elative kasvostasi kasvoistasi illative kasvoosi kasvoihisi adessive kasvollasi kasvoillasi ablative kasvoltasi kasvoiltasi allative kasvollesi kasvoillesi essive kasvonasi kasvoinasi translative kasvoksesi kasvoiksesi abessive kasvottasi kasvoittasi instructive — — comitative — kasvoinesi first-person plural possessor singular plural nominative kasvomme kasvomme accusative nom. kasvomme kasvomme gen. kasvomme genitive kasvomme kasvojemme partitive kasvoamme kasvojamme inessive kasvossamme kasvoissamme elative kasvostamme kasvoistamme illative kasvoomme kasvoihimme adessive kasvollamme kasvoillamme ablative kasvoltamme kasvoiltamme allative kasvollemme kasvoillemme essive kasvonamme kasvoinamme translative kasvoksemme kasvoiksemme abessive kasvottamme kasvoittamme instructive — — comitative — kasvoinemme second-person plural possessor singular plural nominative kasvonne kasvonne accusative nom. kasvonne kasvonne gen. kasvonne genitive kasvonne kasvojenne partitive kasvoanne kasvojanne inessive kasvossanne kasvoissanne elative kasvostanne kasvoistanne illative kasvoonne kasvoihinne adessive kasvollanne kasvoillanne ablative kasvoltanne kasvoiltanne allative kasvollenne kasvoillenne essive kasvonanne kasvoinanne translative kasvoksenne kasvoiksenne abessive kasvottanne kasvoittanne instructive — — comitative — kasvoinenne third-person possessor singular plural nominative kasvonsa kasvonsa accusative nom. kasvonsa kasvonsa gen. kasvonsa genitive kasvonsa kasvojensa partitive kasvoaan kasvoansa kasvojaan kasvojansa inessive kasvossaan kasvossansa kasvoissaan kasvoissansa elative kasvostaan kasvostansa kasvoistaan kasvoistansa illative kasvoonsa kasvoihinsa adessive kasvollaan kasvollansa kasvoillaan kasvoillansa ablative kasvoltaan kasvoltansa kasvoiltaan kasvoiltansa allative kasvolleen kasvollensa kasvoilleen kasvoillensa essive kasvonaan kasvonansa kasvoinaan kasvoinansa translative kasvokseen kasvoksensa kasvoikseen kasvoiksensa abessive kasvottaan kasvottansa kasvoittaan kasvoittansa instructive — — comitative — kasvoineen kasvoinensa

Derived terms

• kasvollinen
• kasvoton

Compounds

• See Compounds -section of: kasvot

---

Ingrian

Etymology

From , equivalent to kasvaa (“to grow”) +‎ -o. Cognate with Finnish kasvo (“face”) and Estonian kasv (“advancement”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑsʋo/
• Hyphenation: kas‧vo

Noun

kasvo

1. plant
   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. I. Molotsova, Loonnontiito (ensimäin osa): oppikirja alkușkoulun kolmatta klaassaa vart, Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:

     Jos hyväst katsoa pintamaan sloijaa jyrkäst rannast, nii hänes saap nähä eläviä ja koolleita kasvon juuriloja ja männävootist märkänevvää heinää, eläviä ja kuollehia itikkaisia, matokkaisia ja muita heenoja elokkaja.

     If you look well at the layer of soil from the steep shore, then in it it's possible to see living and dead roots of plants and last year's rotten grass, living and dead bugs, worms and other little animals.

2. growth
3. benefit

Declension

Declension of kasvo (type 4/koivu, no gradation)
	singular	plural
nominative	kasvo	kasvot
genitive	kasvon	kasvoin, kasvoloin
partitive	kasvoa	kasvoja, kasvoloja
illative	kasvoo	kasvoi, kasvoloihe
inessive	kasvoos	kasvois, kasvolois
elative	kasvost	kasvoist, kasvoloist
allative	kasvolle	kasvoille, kasvoloille
adessive	kasvool	kasvoil, kasvoloil
ablative	kasvolt	kasvoilt, kasvoloilt
translative	kasvoks	kasvoiks, kasvoloiks
essive	kasvonna, kasvoon	kasvoinna, kasvoloinna, kasvoin, kasvoloin
exessive1)	kasvont	kasvoint, kasvoloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 142