erottua

Finnish

Etymology

erottaa +‎ -ua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈerotːuɑˣ/, [ˈe̞ro̞t̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): e‧rot‧tu‧a

Verb

erottua

1. To stand out; also erottua joukosta (to be obvious or conspicuous, in contrast to one's surroundings).
2. (intransitive + elative) To shine (to distinguish oneself).

Conjugation

Inflection of erottua (Kotus type 52*C/sanoa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		erotun	en erotu	1st sing.	olen erottunut	en ole erottunut
2nd sing.		erotut	et erotu	2nd sing.	olet erottunut	et ole erottunut
3rd sing.		erottuu	ei erotu	3rd sing.	on erottunut	ei ole erottunut
1st plur.		erotumme	emme erotu	1st plur.	olemme erottuneet	emme ole erottuneet
2nd plur.		erotutte	ette erotu	2nd plur.	olette erottuneet	ette ole erottuneet
3rd plur.		erottuvat	eivät erotu	3rd plur.	ovat erottuneet	eivät ole erottuneet
passive		erotutaan	ei erotuta	passive	on erotuttu	ei ole erotuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		erotuin	en erottunut	1st sing.	olin erottunut	en ollut erottunut
2nd sing.		erotuit	et erottunut	2nd sing.	olit erottunut	et ollut erottunut
3rd sing.		erottui	ei erottunut	3rd sing.	oli erottunut	ei ollut erottunut
1st plur.		erotuimme	emme erottuneet	1st plur.	olimme erottuneet	emme olleet erottuneet
2nd plur.		erotuitte	ette erottuneet	2nd plur.	olitte erottuneet	ette olleet erottuneet
3rd plur.		erottuivat	eivät erottuneet	3rd plur.	olivat erottuneet	eivät olleet erottuneet
passive		erotuttiin	ei erotuttu	passive	oli erotuttu	ei ollut erotuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		erottuisin	en erottuisi	1st sing.	olisin erottunut	en olisi erottunut
2nd sing.		erottuisit	et erottuisi	2nd sing.	olisit erottunut	et olisi erottunut
3rd sing.		erottuisi	ei erottuisi	3rd sing.	olisi erottunut	ei olisi erottunut
1st plur.		erottuisimme	emme erottuisi	1st plur.	olisimme erottuneet	emme olisi erottuneet
2nd plur.		erottuisitte	ette erottuisi	2nd plur.	olisitte erottuneet	ette olisi erottuneet
3rd plur.		erottuisivat	eivät erottuisi	3rd plur.	olisivat erottuneet	eivät olisi erottuneet
passive		erotuttaisiin	ei erotuttaisi	passive	olisi erotuttu	ei olisi erotuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		erotu	älä erotu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		erottukoon	älköön erottuko	3rd sing.	olkoon erottunut	älköön olko erottunut
1st plur.		erottukaamme	älkäämme erottuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		erottukaa	älkää erottuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		erottukoot	älkööt erottuko	3rd plur.	olkoot erottuneet	älkööt olko erottuneet
passive		erotuttakoon	älköön erotuttako	passive	olkoon erotuttu	älköön olko erotuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		erottunen	en erottune	1st sing.	lienen erottunut	en liene erottunut
2nd sing.		erottunet	et erottune	2nd sing.	lienet erottunut	et liene erottunut
3rd sing.		erottunee	ei erottune	3rd sing.	lienee erottunut	ei liene erottunut
1st plur.		erottunemme	emme erottune	1st plur.	lienemme erottuneet	emme liene erottuneet
2nd plur.		erottunette	ette erottune	2nd plur.	lienette erottuneet	ette liene erottuneet
3rd plur.		erottunevat	eivät erottune	3rd plur.	lienevät erottuneet	eivät liene erottuneet
passive		erotuttaneen	ei erotuttane	passive	lienee erotuttu	ei liene erotuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		erottua		present	erottuva	erotuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st erottuakseni erottuaksemme 2nd erottuaksesi erottuaksenne 3rd erottuakseen erottuaksensa		past	erottunut	erotuttu
2nd	inessive2	erottuessa	erotuttaessa	agent4	erottuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st erottuessani erottuessamme 2nd erottuessasi erottuessanne 3rd erottuessaan erottuessansa		negative	erottumaton
	instructive	erottuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	erottumassa	—
	elative	erottumasta	—
	illative	erottumaan	—
	adessive	erottumalla	—
	abessive	erottumatta	—
	instructive	erottuman	erotuttaman
4th3	verbal noun	erottuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st erottumaisillani erottumaisillamme 2nd erottumaisillasi erottumaisillanne 3rd erottumaisillaan erottumaisillansa