tihkuta

Finnish

Etymology

tihku- +‎ -ta

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtihkutɑˣ/, [ˈt̪içkut̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ihkutɑ
• Syllabification^(key): tih‧ku‧ta

Verb

tihkuta

1. (intransitive) To drizzle (light rain).

Conjugation

Inflection of tihkuta (Kotus type 74/katketa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tihkuan	en tihkua	1st sing.	olen tihkunnut	en ole tihkunnut
2nd sing.		tihkuat	et tihkua	2nd sing.	olet tihkunnut	et ole tihkunnut
3rd sing.		tihkuaa	ei tihkua	3rd sing.	on tihkunnut	ei ole tihkunnut
1st plur.		tihkuamme	emme tihkua	1st plur.	olemme tihkunneet	emme ole tihkunneet
2nd plur.		tihkuatte	ette tihkua	2nd plur.	olette tihkunneet	ette ole tihkunneet
3rd plur.		tihkuavat	eivät tihkua	3rd plur.	ovat tihkunneet	eivät ole tihkunneet
passive		tihkutaan	ei tihkuta	passive	on tihkuttu	ei ole tihkuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tihkusin	en tihkunnut	1st sing.	olin tihkunnut	en ollut tihkunnut
2nd sing.		tihkusit	et tihkunnut	2nd sing.	olit tihkunnut	et ollut tihkunnut
3rd sing.		tihkusi	ei tihkunnut	3rd sing.	oli tihkunnut	ei ollut tihkunnut
1st plur.		tihkusimme	emme tihkunneet	1st plur.	olimme tihkunneet	emme olleet tihkunneet
2nd plur.		tihkusitte	ette tihkunneet	2nd plur.	olitte tihkunneet	ette olleet tihkunneet
3rd plur.		tihkusivat	eivät tihkunneet	3rd plur.	olivat tihkunneet	eivät olleet tihkunneet
passive		tihkuttiin	ei tihkuttu	passive	oli tihkuttu	ei ollut tihkuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tihkuaisin tihkuisin	en tihkuaisi en tihkuisi	1st sing.	olisin tihkunnut	en olisi tihkunnut
2nd sing.		tihkuaisit tihkuisit	et tihkuaisi et tihkuisi	2nd sing.	olisit tihkunnut	et olisi tihkunnut
3rd sing.		tihkuaisi tihkuisi	ei tihkuaisi ei tihkuisi	3rd sing.	olisi tihkunnut	ei olisi tihkunnut
1st plur.		tihkuaisimme tihkuisimme	emme tihkuaisi emme tihkuisi	1st plur.	olisimme tihkunneet	emme olisi tihkunneet
2nd plur.		tihkuaisitte tihkuisitte	ette tihkuaisi ette tihkuisi	2nd plur.	olisitte tihkunneet	ette olisi tihkunneet
3rd plur.		tihkuaisivat tihkuisivat	eivät tihkuaisi eivät tihkuisi	3rd plur.	olisivat tihkunneet	eivät olisi tihkunneet
passive		tihkuttaisiin	ei tihkuttaisi	passive	olisi tihkuttu	ei olisi tihkuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		tihkua	älä tihkua	2nd sing.	—	—
3rd sing.		tihkutkoon	älköön tihkutko	3rd sing.	olkoon tihkunnut	älköön olko tihkunnut
1st plur.		tihkutkaamme	älkäämme tihkutko	1st plur.	—	—
2nd plur.		tihkutkaa	älkää tihkutko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		tihkutkoot	älkööt tihkutko	3rd plur.	olkoot tihkunneet	älkööt olko tihkunneet
passive		tihkuttakoon	älköön tihkuttako	passive	olkoon tihkuttu	älköön olko tihkuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tihkunnen	en tihkunne	1st sing.	lienen tihkunnut	en liene tihkunnut
2nd sing.		tihkunnet	et tihkunne	2nd sing.	lienet tihkunnut	et liene tihkunnut
3rd sing.		tihkunnee	ei tihkunne	3rd sing.	lienee tihkunnut	ei liene tihkunnut
1st plur.		tihkunnemme	emme tihkunne	1st plur.	lienemme tihkunneet	emme liene tihkunneet
2nd plur.		tihkunnette	ette tihkunne	2nd plur.	lienette tihkunneet	ette liene tihkunneet
3rd plur.		tihkunnevat	eivät tihkunne	3rd plur.	lienevät tihkunneet	eivät liene tihkunneet
passive		tihkuttaneen	ei tihkuttane	passive	lienee tihkuttu	ei liene tihkuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		tihkuta		present	tihkuava	tihkuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tihkutakseni tihkutaksemme 2nd tihkutaksesi tihkutaksenne 3rd tihkutakseen tihkutaksensa		past	tihkunnut	tihkuttu
2nd	inessive2	tihkutessa	tihkuttaessa	agent4	tihkuama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st tihkutessani tihkutessamme 2nd tihkutessasi tihkutessanne 3rd tihkutessaan tihkutessansa		negative	tihkuamaton
	instructive	tihkuten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	tihkuamassa	—
	elative	tihkuamasta	—
	illative	tihkuamaan	—
	adessive	tihkuamalla	—
	abessive	tihkuamatta	—
	instructive	tihkuaman	tihkuttaman
4th3	verbal noun	tihkuaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tihkuamaisillani tihkuamaisillamme 2nd tihkuamaisillasi tihkuamaisillanne 3rd tihkuamaisillaan tihkuamaisillansa

Anagrams

• hutikat