aitautua

Finnish

Etymology

aita +‎ -utua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑi̯tɑu̯tuɑˣ/, [ˈɑ̝i̯t̪ɑ̝u̯ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): ai‧tau‧tu‧a

Verb

aitautua (rare)

1. Synonym of karsinoitua.

Conjugation

Inflection of aitautua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		aitaudun	en aitaudu	1st sing.	olen aitautunut	en ole aitautunut
2nd sing.		aitaudut	et aitaudu	2nd sing.	olet aitautunut	et ole aitautunut
3rd sing.		aitautuu	ei aitaudu	3rd sing.	on aitautunut	ei ole aitautunut
1st plur.		aitaudumme	emme aitaudu	1st plur.	olemme aitautuneet	emme ole aitautuneet
2nd plur.		aitaudutte	ette aitaudu	2nd plur.	olette aitautuneet	ette ole aitautuneet
3rd plur.		aitautuvat	eivät aitaudu	3rd plur.	ovat aitautuneet	eivät ole aitautuneet
passive		aitaudutaan	ei aitauduta	passive	on aitauduttu	ei ole aitauduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		aitauduin	en aitautunut	1st sing.	olin aitautunut	en ollut aitautunut
2nd sing.		aitauduit	et aitautunut	2nd sing.	olit aitautunut	et ollut aitautunut
3rd sing.		aitautui	ei aitautunut	3rd sing.	oli aitautunut	ei ollut aitautunut
1st plur.		aitauduimme	emme aitautuneet	1st plur.	olimme aitautuneet	emme olleet aitautuneet
2nd plur.		aitauduitte	ette aitautuneet	2nd plur.	olitte aitautuneet	ette olleet aitautuneet
3rd plur.		aitautuivat	eivät aitautuneet	3rd plur.	olivat aitautuneet	eivät olleet aitautuneet
passive		aitauduttiin	ei aitauduttu	passive	oli aitauduttu	ei ollut aitauduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		aitautuisin	en aitautuisi	1st sing.	olisin aitautunut	en olisi aitautunut
2nd sing.		aitautuisit	et aitautuisi	2nd sing.	olisit aitautunut	et olisi aitautunut
3rd sing.		aitautuisi	ei aitautuisi	3rd sing.	olisi aitautunut	ei olisi aitautunut
1st plur.		aitautuisimme	emme aitautuisi	1st plur.	olisimme aitautuneet	emme olisi aitautuneet
2nd plur.		aitautuisitte	ette aitautuisi	2nd plur.	olisitte aitautuneet	ette olisi aitautuneet
3rd plur.		aitautuisivat	eivät aitautuisi	3rd plur.	olisivat aitautuneet	eivät olisi aitautuneet
passive		aitauduttaisiin	ei aitauduttaisi	passive	olisi aitauduttu	ei olisi aitauduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		aitaudu	älä aitaudu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		aitautukoon	älköön aitautuko	3rd sing.	olkoon aitautunut	älköön olko aitautunut
1st plur.		aitautukaamme	älkäämme aitautuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		aitautukaa	älkää aitautuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		aitautukoot	älkööt aitautuko	3rd plur.	olkoot aitautuneet	älkööt olko aitautuneet
passive		aitauduttakoon	älköön aitauduttako	passive	olkoon aitauduttu	älköön olko aitauduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		aitautunen	en aitautune	1st sing.	lienen aitautunut	en liene aitautunut
2nd sing.		aitautunet	et aitautune	2nd sing.	lienet aitautunut	et liene aitautunut
3rd sing.		aitautunee	ei aitautune	3rd sing.	lienee aitautunut	ei liene aitautunut
1st plur.		aitautunemme	emme aitautune	1st plur.	lienemme aitautuneet	emme liene aitautuneet
2nd plur.		aitautunette	ette aitautune	2nd plur.	lienette aitautuneet	ette liene aitautuneet
3rd plur.		aitautunevat	eivät aitautune	3rd plur.	lienevät aitautuneet	eivät liene aitautuneet
passive		aitauduttaneen	ei aitauduttane	passive	lienee aitauduttu	ei liene aitauduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		aitautua		present	aitautuva	aitauduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st aitautuakseni aitautuaksemme 2nd aitautuaksesi aitautuaksenne 3rd aitautuakseen aitautuaksensa		past	aitautunut	aitauduttu
2nd	inessive2	aitautuessa	aitauduttaessa	agent3	aitautuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st aitautuessani aitautuessamme 2nd aitautuessasi aitautuessanne 3rd aitautuessaan aitautuessansa		negative	aitautumaton
	instructive	aitautuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	aitautumassa	—
	elative	aitautumasta	—
	illative	aitautumaan	—
	adessive	aitautumalla	—
	abessive	aitautumatta	—
	instructive	aitautuman	aitauduttaman
4th4	verbal noun	aitautuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st aitautumaisillani aitautumaisillamme 2nd aitautumaisillasi aitautumaisillanne 3rd aitautumaisillaan aitautumaisillansa