dispergoitua

Finnish

Etymology 1

dispergoida +‎ -tua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈdisperɡoi̯tuɑˣ/, [ˈdis̠pe̞rˌɡo̞i̯t̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oituɑ
• Syllabification^(key): dis‧per‧goi‧tu‧a

Verb

dispergoitua

1. (intransitive, chemistry) to disperse (as in a colloid)

Conjugation

Inflection of dispergoitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		dispergoidun	en dispergoidu	1st sing.	olen dispergoitunut	en ole dispergoitunut
2nd sing.		dispergoidut	et dispergoidu	2nd sing.	olet dispergoitunut	et ole dispergoitunut
3rd sing.		dispergoituu	ei dispergoidu	3rd sing.	on dispergoitunut	ei ole dispergoitunut
1st plur.		dispergoidumme	emme dispergoidu	1st plur.	olemme dispergoituneet	emme ole dispergoituneet
2nd plur.		dispergoidutte	ette dispergoidu	2nd plur.	olette dispergoituneet	ette ole dispergoituneet
3rd plur.		dispergoituvat	eivät dispergoidu	3rd plur.	ovat dispergoituneet	eivät ole dispergoituneet
passive		dispergoidutaan	ei dispergoiduta	passive	on dispergoiduttu	ei ole dispergoiduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		dispergoiduin	en dispergoitunut	1st sing.	olin dispergoitunut	en ollut dispergoitunut
2nd sing.		dispergoiduit	et dispergoitunut	2nd sing.	olit dispergoitunut	et ollut dispergoitunut
3rd sing.		dispergoitui	ei dispergoitunut	3rd sing.	oli dispergoitunut	ei ollut dispergoitunut
1st plur.		dispergoiduimme	emme dispergoituneet	1st plur.	olimme dispergoituneet	emme olleet dispergoituneet
2nd plur.		dispergoiduitte	ette dispergoituneet	2nd plur.	olitte dispergoituneet	ette olleet dispergoituneet
3rd plur.		dispergoituivat	eivät dispergoituneet	3rd plur.	olivat dispergoituneet	eivät olleet dispergoituneet
passive		dispergoiduttiin	ei dispergoiduttu	passive	oli dispergoiduttu	ei ollut dispergoiduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		dispergoituisin	en dispergoituisi	1st sing.	olisin dispergoitunut	en olisi dispergoitunut
2nd sing.		dispergoituisit	et dispergoituisi	2nd sing.	olisit dispergoitunut	et olisi dispergoitunut
3rd sing.		dispergoituisi	ei dispergoituisi	3rd sing.	olisi dispergoitunut	ei olisi dispergoitunut
1st plur.		dispergoituisimme	emme dispergoituisi	1st plur.	olisimme dispergoituneet	emme olisi dispergoituneet
2nd plur.		dispergoituisitte	ette dispergoituisi	2nd plur.	olisitte dispergoituneet	ette olisi dispergoituneet
3rd plur.		dispergoituisivat	eivät dispergoituisi	3rd plur.	olisivat dispergoituneet	eivät olisi dispergoituneet
passive		dispergoiduttaisiin	ei dispergoiduttaisi	passive	olisi dispergoiduttu	ei olisi dispergoiduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		dispergoidu	älä dispergoidu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		dispergoitukoon	älköön dispergoituko	3rd sing.	olkoon dispergoitunut	älköön olko dispergoitunut
1st plur.		dispergoitukaamme	älkäämme dispergoituko	1st plur.	—	—
2nd plur.		dispergoitukaa	älkää dispergoituko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		dispergoitukoot	älkööt dispergoituko	3rd plur.	olkoot dispergoituneet	älkööt olko dispergoituneet
passive		dispergoiduttakoon	älköön dispergoiduttako	passive	olkoon dispergoiduttu	älköön olko dispergoiduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		dispergoitunen	en dispergoitune	1st sing.	lienen dispergoitunut	en liene dispergoitunut
2nd sing.		dispergoitunet	et dispergoitune	2nd sing.	lienet dispergoitunut	et liene dispergoitunut
3rd sing.		dispergoitunee	ei dispergoitune	3rd sing.	lienee dispergoitunut	ei liene dispergoitunut
1st plur.		dispergoitunemme	emme dispergoitune	1st plur.	lienemme dispergoituneet	emme liene dispergoituneet
2nd plur.		dispergoitunette	ette dispergoitune	2nd plur.	lienette dispergoituneet	ette liene dispergoituneet
3rd plur.		dispergoitunevat	eivät dispergoitune	3rd plur.	lienevät dispergoituneet	eivät liene dispergoituneet
passive		dispergoiduttaneen	ei dispergoiduttane	passive	lienee dispergoiduttu	ei liene dispergoiduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		dispergoitua		present	dispergoituva	dispergoiduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st dispergoituakseni dispergoituaksemme 2nd dispergoituaksesi dispergoituaksenne 3rd dispergoituakseen dispergoituaksensa		past	dispergoitunut	dispergoiduttu
2nd	inessive2	dispergoituessa	dispergoiduttaessa	agent4	dispergoituma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st dispergoituessani dispergoituessamme 2nd dispergoituessasi dispergoituessanne 3rd dispergoituessaan dispergoituessansa		negative	dispergoitumaton
	instructive	dispergoituen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	dispergoitumassa	—
	elative	dispergoitumasta	—
	illative	dispergoitumaan	—
	adessive	dispergoitumalla	—
	abessive	dispergoitumatta	—
	instructive	dispergoituman	dispergoiduttaman
4th3	verbal noun	dispergoituminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st dispergoitumaisillani dispergoitumaisillamme 2nd dispergoitumaisillasi dispergoitumaisillanne 3rd dispergoitumaisillaan dispergoitumaisillansa

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈdisperɡoi̯tuɑ/, [ˈdis̠pe̞rˌɡo̞i̯t̪uɑ̝]
• Rhymes: -oituɑ
• Syllabification^(key): dis‧per‧goi‧tu‧a

Verb

dispergoitua

1. partitive singular of dispergoitu