ehjä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

Derived from the same root as eheä.

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: eh‧jä
  • IPA(key): [ˈehjæ]

Adjective[edit]

ehjä (comparative ehjempi, superlative ehjin)

  1. intact, not broken or damaged

Declension[edit]

Inflection of ehjä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative ehjä ehjät
genitive ehjän ehjien
partitive ehjää ehjiä
illative ehjään ehjiin
singular plural
nominative ehjä ehjät
accusative nom. ehjä ehjät
gen. ehjän
genitive ehjän ehjien
ehjäinrare
partitive ehjää ehjiä
inessive ehjässä ehjissä
elative ehjästä ehjistä
illative ehjään ehjiin
adessive ehjällä ehjillä
ablative ehjältä ehjiltä
allative ehjälle ehjille
essive ehjänä ehjinä
translative ehjäksi ehjiksi
instructive ehjin
abessive ehjättä ehjittä
comitative ehjine

Synonyms[edit]

Antonyms[edit]

Derived terms[edit]