rikkinäinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index ri)

Adjective[edit]

rikkinäinen (comparative rikkinäisempi, superlative rikkinäisin)

  1. broken (not working properly)

Declension[edit]

Inflection of rikkinäinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative rikkinäinen rikkinäiset
genitive rikkinäisen rikkinäisten
rikkinäisien
partitive rikkinäistä rikkinäisiä
illative rikkinäiseen rikkinäisiin
singular plural
nominative rikkinäinen rikkinäiset
accusative nom.? rikkinäinen rikkinäiset
gen. rikkinäisen
genitive rikkinäisen rikkinäisten
rikkinäisien
partitive rikkinäistä rikkinäisiä
inessive rikkinäisessä rikkinäisissä
elative rikkinäisestä rikkinäisistä
illative rikkinäiseen rikkinäisiin
adessive rikkinäisellä rikkinäisillä
ablative rikkinäiseltä rikkinäisiltä
allative rikkinäiselleˣ rikkinäisilleˣ
essive rikkinäisenä rikkinäisinä
translative rikkinäiseksi rikkinäisiksi
instructive rikkinäisin
abessive rikkinäisettä rikkinäisittä
comitative rikkinäisine

Synonyms[edit]

Derived terms[edit]