särkynyt

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈsærkynyt/
  • Hyphenation: sär‧ky‧nyt

Declension[edit]

Inflection of särkynyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative särkynyt särkyneet
genitive särkyneen särkyneiden
särkyneitten
partitive särkynyttä särkyneitä
illative särkyneeseen särkyneisiin
särkyneihin
singular plural
nominative särkynyt särkyneet
accusative nom. särkynyt särkyneet
gen. särkyneen
genitive särkyneen särkyneiden
särkyneitten
partitive särkynyttä särkyneitä
inessive särkyneessä särkyneissä
elative särkyneestä särkyneistä
illative särkyneeseen särkyneisiin
särkyneihin
adessive särkyneellä särkyneillä
ablative särkyneeltä särkyneiltä
allative särkyneelle särkyneille
essive särkyneenä särkyneinä
translative särkyneeksi särkyneiksi
instructive särkynein
abessive särkyneettä särkyneittä
comitative särkyneine

Verb[edit]

särkynyt

  1. Past active participle of särkyä.
    Maljakko ei särkynyt, vaikka se tippui lattialle.
    The vase didn't break, although it fell on the floor.

Adjective[edit]

särkynyt (comparative särkyneempi, superlative särkynein)

  1. broken

Synonyms[edit]

Derived terms[edit]