särkyä

Finnish

Etymology 1

särkeä +‎ -yä (automative aspect)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsærkyæˣ/, [ˈs̠ærk̟yæ(ʔ)]
• Rhymes: -ærkyæ
• Syllabification^(key): sär‧ky‧ä

Verb

särkyä (intransitive)

1. to break, shatter, smash (to separate into pieces, to fracture or crack)

   Jos maljakko putoaa lattialle, se voi särkyä.

   If the vase falls to the floor, it might break.

2. to break down (to fail or cease to function)

   Pelkään, että tietokoneeni särkyy, jos käytän sitä saunassa.

   I am afraid my computer will break down if I use it in the sauna.

Conjugation

Inflection of särkyä (Kotus type 52*D/sanoa, k-∅ gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		säryn	en säry	1st sing.	olen särkynyt	en ole särkynyt
2nd sing.		säryt	et säry	2nd sing.	olet särkynyt	et ole särkynyt
3rd sing.		särkyy	ei säry	3rd sing.	on särkynyt	ei ole särkynyt
1st plur.		särymme	emme säry	1st plur.	olemme särkyneet	emme ole särkyneet
2nd plur.		särytte	ette säry	2nd plur.	olette särkyneet	ette ole särkyneet
3rd plur.		särkyvät	eivät säry	3rd plur.	ovat särkyneet	eivät ole särkyneet
passive		särytään	ei särytä	passive	on särytty	ei ole särytty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		säryin	en särkynyt	1st sing.	olin särkynyt	en ollut särkynyt
2nd sing.		säryit	et särkynyt	2nd sing.	olit särkynyt	et ollut särkynyt
3rd sing.		särkyi	ei särkynyt	3rd sing.	oli särkynyt	ei ollut särkynyt
1st plur.		säryimme	emme särkyneet	1st plur.	olimme särkyneet	emme olleet särkyneet
2nd plur.		säryitte	ette särkyneet	2nd plur.	olitte särkyneet	ette olleet särkyneet
3rd plur.		särkyivät	eivät särkyneet	3rd plur.	olivat särkyneet	eivät olleet särkyneet
passive		säryttiin	ei särytty	passive	oli särytty	ei ollut särytty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		särkyisin	en särkyisi	1st sing.	olisin särkynyt	en olisi särkynyt
2nd sing.		särkyisit	et särkyisi	2nd sing.	olisit särkynyt	et olisi särkynyt
3rd sing.		särkyisi	ei särkyisi	3rd sing.	olisi särkynyt	ei olisi särkynyt
1st plur.		särkyisimme	emme särkyisi	1st plur.	olisimme särkyneet	emme olisi särkyneet
2nd plur.		särkyisitte	ette särkyisi	2nd plur.	olisitte särkyneet	ette olisi särkyneet
3rd plur.		särkyisivät	eivät särkyisi	3rd plur.	olisivat särkyneet	eivät olisi särkyneet
passive		säryttäisiin	ei säryttäisi	passive	olisi särytty	ei olisi särytty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		säry	älä säry	2nd sing.	—	—
3rd sing.		särkyköön	älköön särkykö	3rd sing.	olkoon särkynyt	älköön olko särkynyt
1st plur.		särkykäämme	älkäämme särkykö	1st plur.	—	—
2nd plur.		särkykää	älkää särkykö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		särkykööt	älkööt särkykö	3rd plur.	olkoot särkyneet	älkööt olko särkyneet
passive		säryttäköön	älköön säryttäkö	passive	olkoon särytty	älköön olko särytty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		särkynen	en särkyne	1st sing.	lienen särkynyt	en liene särkynyt
2nd sing.		särkynet	et särkyne	2nd sing.	lienet särkynyt	et liene särkynyt
3rd sing.		särkynee	ei särkyne	3rd sing.	lienee särkynyt	ei liene särkynyt
1st plur.		särkynemme	emme särkyne	1st plur.	lienemme särkyneet	emme liene särkyneet
2nd plur.		särkynette	ette särkyne	2nd plur.	lienette särkyneet	ette liene särkyneet
3rd plur.		särkynevät	eivät särkyne	3rd plur.	lienevät särkyneet	eivät liene särkyneet
passive		säryttäneen	ei säryttäne	passive	lienee särytty	ei liene särytty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		särkyä		present	särkyvä	säryttävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st särkyäkseni särkyäksemme 2nd särkyäksesi särkyäksenne 3rd särkyäkseen särkyäksensä		past	särkynyt	särytty
2nd	inessive2	särkyessä	säryttäessä	agent3	särkymä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st särkyessäni särkyessämme 2nd särkyessäsi särkyessänne 3rd särkyessään särkyessänsä		negative	särkymätön
	instructive	särkyen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	särkymässä	—
	elative	särkymästä	—
	illative	särkymään	—
	adessive	särkymällä	—
	abessive	särkymättä	—
	instructive	särkymän	säryttämän
4th4	verbal noun	särkyminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st särkymäisilläni särkymäisillämme 2nd särkymäisilläsi särkymäisillänne 3rd särkymäisillään särkymäisillänsä

Synonyms

• hajota, mennä rikki, rikkoutua

Derived terms

• särkynytsydän

 

adjectives

• särkymätön
• särkynyt
• särkyvä

 

nouns

• särkyminen

 

Further reading

• “särkyä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsærkyæ/, [ˈs̠ærk̟yæ]
• Rhymes: -ærkyæ
• Syllabification^(key): sär‧ky‧ä

Noun

särkyä

1. partitive singular of särky

Anagrams

• ryskää, räyskä