enin

Finnish

Etymology

enä +‎ -in. Superlative of now dialectal enä. Considered the superlative of paljo.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈenin/, [ˈe̞nin]
• Rhymes: -enin
• Syllabification^(key): e‧nin

Adjective

enin (superlative)

1. the most

Usage notes

• enin is more usually used in plural with plural words than in singular with singular words.

Declension

• Causative plural: eniten

Inflection of enin (Kotus type 36*H/sisin, mp-mm gradation)
nominative		enin	enimmät
genitive		enimmän	enimpien eninten
partitive		enintä	enimpiä
illative		enimpään	enimpiin
		singular	plural
nominative		enin	enimmät
accusative	nom.	enin	enimmät
	gen.	enimmän
genitive		enimmän	enimpien eninten enimpäinrare
partitive		enintä	enimpiä
inessive		enimmässä	enimmissä
elative		enimmästä	enimmistä
illative		enimpään	enimpiin
adessive		enimmällä	enimmillä
ablative		enimmältä	enimmiltä
allative		enimmälle	enimmille
essive		enimpänä	enimpinä
translative		enimmäksi	enimmiksi
instructive		—	enimmin
abessive		enimmättä	enimmittä
comitative		—	enimpine

Possessive forms of enin (type sisin)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative enimpäni enimpäni accusative nom. enimpäni enimpäni gen. enimpäni genitive enimpäni enimpieni eninteni enimpäinirare partitive enintäni enimpiäni inessive enimmässäni enimmissäni elative enimmästäni enimmistäni illative enimpääni enimpiini adessive enimmälläni enimmilläni ablative enimmältäni enimmiltäni allative enimmälleni enimmilleni essive enimpänäni enimpinäni translative enimmäkseni enimmikseni instructive — — abessive enimmättäni enimmittäni comitative — enimpineni second-person singular possessor singular plural nominative enimpäsi enimpäsi accusative nom. enimpäsi enimpäsi gen. enimpäsi genitive enimpäsi enimpiesi enintesi enimpäisirare partitive enintäsi enimpiäsi inessive enimmässäsi enimmissäsi elative enimmästäsi enimmistäsi illative enimpääsi enimpiisi adessive enimmälläsi enimmilläsi ablative enimmältäsi enimmiltäsi allative enimmällesi enimmillesi essive enimpänäsi enimpinäsi translative enimmäksesi enimmiksesi instructive — — abessive enimmättäsi enimmittäsi comitative — enimpinesi first-person plural possessor singular plural nominative enimpämme enimpämme accusative nom. enimpämme enimpämme gen. enimpämme genitive enimpämme enimpiemme enintemme enimpäimmerare partitive enintämme enimpiämme inessive enimmässämme enimmissämme elative enimmästämme enimmistämme illative enimpäämme enimpiimme adessive enimmällämme enimmillämme ablative enimmältämme enimmiltämme allative enimmällemme enimmillemme essive enimpänämme enimpinämme translative enimmäksemme enimmiksemme instructive — — abessive enimmättämme enimmittämme comitative — enimpinemme second-person plural possessor singular plural nominative enimpänne enimpänne accusative nom. enimpänne enimpänne gen. enimpänne genitive enimpänne enimpienne enintenne enimpäinnerare partitive enintänne enimpiänne inessive enimmässänne enimmissänne elative enimmästänne enimmistänne illative enimpäänne enimpiinne adessive enimmällänne enimmillänne ablative enimmältänne enimmiltänne allative enimmällenne enimmillenne essive enimpänänne enimpinänne translative enimmäksenne enimmiksenne instructive — — abessive enimmättänne enimmittänne comitative — enimpinenne third-person possessor singular plural nominative enimpänsä enimpänsä accusative nom. enimpänsä enimpänsä gen. enimpänsä genitive enimpänsä enimpiensä enintensä enimpäinsärare partitive enintään enintänsä enimpiään enimpiänsä inessive enimmässään enimmässänsä enimmissään enimmissänsä elative enimmästään enimmästänsä enimmistään enimmistänsä illative enimpäänsä enimpiinsä adessive enimmällään enimmällänsä enimmillään enimmillänsä ablative enimmältään enimmältänsä enimmiltään enimmiltänsä allative enimmälleen enimmällensä enimmilleen enimmillensä essive enimpänään enimpänänsä enimpinään enimpinänsä translative enimmäkseen enimmäksensä enimmikseen enimmiksensä instructive — — abessive enimmättään enimmättänsä enimmittään enimmittänsä comitative — enimpineen enimpinensä

Antonyms

• vähin

Derived terms

• adverbs: enimmillään, eniten

See also

• enempi

Anagrams

• -inen, Enni

Turkish

Noun

enin

1. genitive singular of en
2. second-person singular possessive of en