epäjumala

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

epä- +‎ jumala

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈe̞pæˌjumɑlɑ]
  • Rhymes: -umɑlɑ
  • Hyphenation: e‧pä‧ju‧ma‧la

Noun[edit]

epäjumala

  1. A false god.
  2. An idol (image representing a false god).

Declension[edit]

Inflection of epäjumala (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative epäjumala epäjumalat
genitive epäjumalan epäjumalien
partitive epäjumalaa epäjumalia
illative epäjumalaan epäjumaliin
singular plural
nominative epäjumala epäjumalat
accusative nom.? epäjumala epäjumalat
gen. epäjumalan
genitive epäjumalan epäjumalien
epäjumalainrare
partitive epäjumalaa epäjumalia
inessive epäjumalassa epäjumalissa
elative epäjumalasta epäjumalista
illative epäjumalaan epäjumaliin
adessive epäjumalalla epäjumalilla
ablative epäjumalalta epäjumalilta
allative epäjumalalleˣ epäjumalilleˣ
essive epäjumalana epäjumalina
translative epäjumalaksi epäjumaliksi
instructive epäjumalin
abessive epäjumalatta epäjumalitta
comitative epäjumalineen

Synonyms[edit]