etsintä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index et)

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈetsintæ]
  • Hyphenation: et‧sin‧tä

Etymology 1[edit]

From the verb etsiä +‎ -ntä.

Noun[edit]

etsintä

  1. search
Declension[edit]
Inflection of etsintä (Kotus type 9/kala, nt-nn gradation)
nominative etsintä etsinnät
genitive etsinnän etsintöjen
partitive etsintää etsintöjä
illative etsintään etsintöihin
singular plural
nominative etsintä etsinnät
accusative nom.? etsintä etsinnät
gen. etsinnän
genitive etsinnän etsintöjen
etsintäinrare
partitive etsintää etsintöjä
inessive etsinnässä etsinnöissä
elative etsinnästä etsinnöistä
illative etsintään etsintöihin
adessive etsinnällä etsinnöillä
ablative etsinnältä etsinnöiltä
allative etsinnälleˣ etsinnöilleˣ
essive etsintänä etsintöinä
translative etsinnäksi etsinnöiksi
instructive etsinnöin
abessive etsinnättä etsinnöittä
comitative etsintöineen

Etymology 2[edit]

Form of etsin.

Noun[edit]

etsintä

  1. Partitive singular form of etsin.

Anagrams[edit]