etsin

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index et)

Etymology[edit]

ets- +‎ -in

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈe̞t̪sin]
  • Hyphenation: et‧sin

Noun[edit]

etsin

  1. viewfinder

Declension[edit]

Inflection of etsin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative etsin etsimet
genitive etsimen etsimien
etsinten
partitive etsintä etsimiä
illative etsimeen etsimiin
singular plural
nominative etsin etsimet
accusative nom. etsin etsimet
gen. etsimen
genitive etsimen etsimien
etsinten
partitive etsintä etsimiä
inessive etsimessä etsimissä
elative etsimestä etsimistä
illative etsimeen etsimiin
adessive etsimellä etsimillä
ablative etsimeltä etsimiltä
allative etsimelle etsimille
essive etsimenä etsiminä
translative etsimeksi etsimiksi
instructive etsimin
abessive etsimettä etsimittä
comitative etsimineen

Verb[edit]

etsin

  1. First person singular present form of etsiä.
  2. First person singular past form of etsiä.

Anagrams[edit]