evankeliumi

Finnish

Etymology

Probably from Swedish evangelium, ultimately from Ancient Greek εὐαγγέλιον (euangélion).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈeʋɑŋkeliu̯mi/, [ˈe̞ʋɑŋke̞ˌliu̯mi]
• Rhymes: -iumi
• Syllabification^(key): e‧van‧ke‧liu‧mi

Noun

evankeliumi

1. gospel

Declension

Inflection of evankeliumi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		evankeliumi	evankeliumit
genitive		evankeliumin	evankeliumien
partitive		evankeliumia	evankeliumeja
illative		evankeliumiin	evankeliumeihin
		singular	plural
nominative		evankeliumi	evankeliumit
accusative	nom.	evankeliumi	evankeliumit
	gen.	evankeliumin
genitive		evankeliumin	evankeliumien
partitive		evankeliumia	evankeliumeja
inessive		evankeliumissa	evankeliumeissa
elative		evankeliumista	evankeliumeista
illative		evankeliumiin	evankeliumeihin
adessive		evankeliumilla	evankeliumeilla
ablative		evankeliumilta	evankeliumeilta
allative		evankeliumille	evankeliumeille
essive		evankeliumina	evankeliumeina
translative		evankeliumiksi	evankeliumeiksi
instructive		—	evankeliumein
abessive		evankeliumitta	evankeliumeitta
comitative		—	evankeliumeineen

Possessive forms of evankeliumi (type risti)
possessor	singular	plural
1st person	evankeliumini	evankeliumimme
2nd person	evankeliumisi	evankeliuminne
3rd person	evankeliuminsa