haristua

Finnish

Etymology

haristaa +‎ -ua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑristuɑˣ/, [ˈhɑ̝ris̠ˌtuɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): ha‧ris‧tu‧a

Verb

haristua (dialectal)

1. to deteriorate, to come apart

Conjugation

Inflection of haristua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		haristun	en haristu	1st sing.	olen haristunut	en ole haristunut
2nd sing.		haristut	et haristu	2nd sing.	olet haristunut	et ole haristunut
3rd sing.		haristuu	ei haristu	3rd sing.	on haristunut	ei ole haristunut
1st plur.		haristumme	emme haristu	1st plur.	olemme haristuneet	emme ole haristuneet
2nd plur.		haristutte	ette haristu	2nd plur.	olette haristuneet	ette ole haristuneet
3rd plur.		haristuvat	eivät haristu	3rd plur.	ovat haristuneet	eivät ole haristuneet
passive		haristutaan	ei haristuta	passive	on haristuttu	ei ole haristuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		haristuin	en haristunut	1st sing.	olin haristunut	en ollut haristunut
2nd sing.		haristuit	et haristunut	2nd sing.	olit haristunut	et ollut haristunut
3rd sing.		haristui	ei haristunut	3rd sing.	oli haristunut	ei ollut haristunut
1st plur.		haristuimme	emme haristuneet	1st plur.	olimme haristuneet	emme olleet haristuneet
2nd plur.		haristuitte	ette haristuneet	2nd plur.	olitte haristuneet	ette olleet haristuneet
3rd plur.		haristuivat	eivät haristuneet	3rd plur.	olivat haristuneet	eivät olleet haristuneet
passive		haristuttiin	ei haristuttu	passive	oli haristuttu	ei ollut haristuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		haristuisin	en haristuisi	1st sing.	olisin haristunut	en olisi haristunut
2nd sing.		haristuisit	et haristuisi	2nd sing.	olisit haristunut	et olisi haristunut
3rd sing.		haristuisi	ei haristuisi	3rd sing.	olisi haristunut	ei olisi haristunut
1st plur.		haristuisimme	emme haristuisi	1st plur.	olisimme haristuneet	emme olisi haristuneet
2nd plur.		haristuisitte	ette haristuisi	2nd plur.	olisitte haristuneet	ette olisi haristuneet
3rd plur.		haristuisivat	eivät haristuisi	3rd plur.	olisivat haristuneet	eivät olisi haristuneet
passive		haristuttaisiin	ei haristuttaisi	passive	olisi haristuttu	ei olisi haristuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		haristu	älä haristu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		haristukoon	älköön haristuko	3rd sing.	olkoon haristunut	älköön olko haristunut
1st plur.		haristukaamme	älkäämme haristuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		haristukaa	älkää haristuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		haristukoot	älkööt haristuko	3rd plur.	olkoot haristuneet	älkööt olko haristuneet
passive		haristuttakoon	älköön haristuttako	passive	olkoon haristuttu	älköön olko haristuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		haristunen	en haristune	1st sing.	lienen haristunut	en liene haristunut
2nd sing.		haristunet	et haristune	2nd sing.	lienet haristunut	et liene haristunut
3rd sing.		haristunee	ei haristune	3rd sing.	lienee haristunut	ei liene haristunut
1st plur.		haristunemme	emme haristune	1st plur.	lienemme haristuneet	emme liene haristuneet
2nd plur.		haristunette	ette haristune	2nd plur.	lienette haristuneet	ette liene haristuneet
3rd plur.		haristunevat	eivät haristune	3rd plur.	lienevät haristuneet	eivät liene haristuneet
passive		haristuttaneen	ei haristuttane	passive	lienee haristuttu	ei liene haristuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		haristua		present	haristuva	haristuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st haristuakseni haristuaksemme 2nd haristuaksesi haristuaksenne 3rd haristuakseen haristuaksensa		past	haristunut	haristuttu
2nd	inessive2	haristuessa	haristuttaessa	agent3	haristuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st haristuessani haristuessamme 2nd haristuessasi haristuessanne 3rd haristuessaan haristuessansa		negative	haristumaton
	instructive	haristuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	haristumassa	—
	elative	haristumasta	—
	illative	haristumaan	—
	adessive	haristumalla	—
	abessive	haristumatta	—
	instructive	haristuman	haristuttaman
4th4	verbal noun	haristuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st haristumaisillani haristumaisillamme 2nd haristumaisillasi haristumaisillanne 3rd haristumaisillaan haristumaisillansa

Anagrams

• huristaa