havainto

Finnish

Etymology

havai- (“to observe, detect, perceive”) +‎ -nto. Coined by Finnish physician and author Samuel Roos in 1845.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑʋɑi̯nto/, [ˈhɑ̝ʋɑ̝i̯n̪t̪o̞]
• Rhymes: -ɑʋɑinto
• Syllabification^(key): ha‧vain‧to

Noun

havainto

1. observation (the result of the process of collecting and analyzing information)
2. (psychology) sense perception (the result of the process of sensory perception)

Declension

Inflection of havainto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
nominative		havainto	havainnot
genitive		havainnon	havaintojen
partitive		havaintoa	havaintoja
illative		havaintoon	havaintoihin
		singular	plural
nominative		havainto	havainnot
accusative	nom.	havainto	havainnot
	gen.	havainnon
genitive		havainnon	havaintojen
partitive		havaintoa	havaintoja
inessive		havainnossa	havainnoissa
elative		havainnosta	havainnoista
illative		havaintoon	havaintoihin
adessive		havainnolla	havainnoilla
ablative		havainnolta	havainnoilta
allative		havainnolle	havainnoille
essive		havaintona	havaintoina
translative		havainnoksi	havainnoiksi
abessive		havainnotta	havainnoitta
instructive		—	havainnoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of havainto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative havaintoni havaintoni accusative nom. havaintoni havaintoni gen. havaintoni genitive havaintoni havaintojeni partitive havaintoani havaintojani inessive havainnossani havainnoissani elative havainnostani havainnoistani illative havaintooni havaintoihini adessive havainnollani havainnoillani ablative havainnoltani havainnoiltani allative havainnolleni havainnoilleni essive havaintonani havaintoinani translative havainnokseni havainnoikseni abessive havainnottani havainnoittani instructive — — comitative — havaintoineni second-person singular possessor singular plural nominative havaintosi havaintosi accusative nom. havaintosi havaintosi gen. havaintosi genitive havaintosi havaintojesi partitive havaintoasi havaintojasi inessive havainnossasi havainnoissasi elative havainnostasi havainnoistasi illative havaintoosi havaintoihisi adessive havainnollasi havainnoillasi ablative havainnoltasi havainnoiltasi allative havainnollesi havainnoillesi essive havaintonasi havaintoinasi translative havainnoksesi havainnoiksesi abessive havainnottasi havainnoittasi instructive — — comitative — havaintoinesi first-person plural possessor singular plural nominative havaintomme havaintomme accusative nom. havaintomme havaintomme gen. havaintomme genitive havaintomme havaintojemme partitive havaintoamme havaintojamme inessive havainnossamme havainnoissamme elative havainnostamme havainnoistamme illative havaintoomme havaintoihimme adessive havainnollamme havainnoillamme ablative havainnoltamme havainnoiltamme allative havainnollemme havainnoillemme essive havaintonamme havaintoinamme translative havainnoksemme havainnoiksemme abessive havainnottamme havainnoittamme instructive — — comitative — havaintoinemme second-person plural possessor singular plural nominative havaintonne havaintonne accusative nom. havaintonne havaintonne gen. havaintonne genitive havaintonne havaintojenne partitive havaintoanne havaintojanne inessive havainnossanne havainnoissanne elative havainnostanne havainnoistanne illative havaintoonne havaintoihinne adessive havainnollanne havainnoillanne ablative havainnoltanne havainnoiltanne allative havainnollenne havainnoillenne essive havaintonanne havaintoinanne translative havainnoksenne havainnoiksenne abessive havainnottanne havainnoittanne instructive — — comitative — havaintoinenne third-person possessor singular plural nominative havaintonsa havaintonsa accusative nom. havaintonsa havaintonsa gen. havaintonsa genitive havaintonsa havaintojensa partitive havaintoaan havaintoansa havaintojaan havaintojansa inessive havainnossaan havainnossansa havainnoissaan havainnoissansa elative havainnostaan havainnostansa havainnoistaan havainnoistansa illative havaintoonsa havaintoihinsa adessive havainnollaan havainnollansa havainnoillaan havainnoillansa ablative havainnoltaan havainnoltansa havainnoiltaan havainnoiltansa allative havainnolleen havainnollensa havainnoilleen havainnoillensa essive havaintonaan havaintonansa havaintoinaan havaintoinansa translative havainnokseen havainnoksensa havainnoikseen havainnoiksensa abessive havainnottaan havainnottansa havainnoittaan havainnoittansa instructive — — comitative — havaintoineen havaintoinensa

Derived terms

• havainnoida
• havainnollinen

 

compounds

• aistihavainto
• hajahavainto
• harhahavainto
• havaintoasema
• havaintoesimerkki
• havaintoesitys
• havaintoharha
• havaintojakso
• havaintokyky
• havaintokynnys
• havaintomatriisi
• havaintomenetelmä
• havainto-opetus
• havaintopallo
• havaintopsykologi
• havaintopsykologia
• havaintosuure
• havaintovirhe
• havaintoväline
• havaintoyksikkö
• kuulohavainto
• murrehavainto
• näköhavainto
• säähavainto
• ufohavainto
• yleishavainto

 

Further reading

• “havainto”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• hoitavan, inhoavat