hilse

Danish

Etymology

From Old Danish helse, from Old Norse heilsa, from Proto-Germanic *hailisōną (“to salute, beseech”), cognate with Swedish hälsa (“to greet”), English halse (“to salute”), Old High German heilisōn (“to predict”).

Pronunciation

• IPA^(key): /hilsə/, [ˈhilsə]

Verb

hilse (past tense hilste, past participle hilst)

1. to greet
2. to give one's regards to

   Hils hende fra mig.

   Give her my best.

Conjugation

Conjugation of hilse

active passive present hilser hilses past hilste hilstes infinitive hilse hilses imperative hils — participle present hilsende past hilst (auxiliary verb have) gerund hilsen

Related terms

• hilsen

References

• “hilse” in Den Danske Ordbog

Finnish

Etymology

Uncertain, according to SSA, possibly sound-symbolic

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhilseˣ/, [ˈhils̠e̞(ʔ)]
• Rhymes: -ilse
• Syllabification^(key): hil‧se
• Hyphenation^(key): hil‧se

Noun

hilse

1. dandruff

Declension

Inflection of hilse (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative		hilse	hilseet
genitive		hilseen	hilseiden hilseitten
partitive		hilsettä	hilseitä
illative		hilseeseen	hilseisiin hilseihin
		singular	plural
nominative		hilse	hilseet
accusative	nom.	hilse	hilseet
	gen.	hilseen
genitive		hilseen	hilseiden hilseitten
partitive		hilsettä	hilseitä
inessive		hilseessä	hilseissä
elative		hilseestä	hilseistä
illative		hilseeseen	hilseisiin hilseihin
adessive		hilseellä	hilseillä
ablative		hilseeltä	hilseiltä
allative		hilseelle	hilseille
essive		hilseenä	hilseinä
translative		hilseeksi	hilseiksi
abessive		hilseettä	hilseittä
instructive		—	hilsein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of hilse (Kotus type 48/hame, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative hilseeni hilseeni accusative nom. hilseeni hilseeni gen. hilseeni genitive hilseeni hilseideni hilseitteni partitive hilsettäni hilseitäni inessive hilseessäni hilseissäni elative hilseestäni hilseistäni illative hilseeseeni hilseisiini hilseihini adessive hilseelläni hilseilläni ablative hilseeltäni hilseiltäni allative hilseelleni hilseilleni essive hilseenäni hilseinäni translative hilseekseni hilseikseni abessive hilseettäni hilseittäni instructive — — comitative — hilseineni second-person singular possessor singular plural nominative hilseesi hilseesi accusative nom. hilseesi hilseesi gen. hilseesi genitive hilseesi hilseidesi hilseittesi partitive hilsettäsi hilseitäsi inessive hilseessäsi hilseissäsi elative hilseestäsi hilseistäsi illative hilseeseesi hilseisiisi hilseihisi adessive hilseelläsi hilseilläsi ablative hilseeltäsi hilseiltäsi allative hilseellesi hilseillesi essive hilseenäsi hilseinäsi translative hilseeksesi hilseiksesi abessive hilseettäsi hilseittäsi instructive — — comitative — hilseinesi first-person plural possessor singular plural nominative hilseemme hilseemme accusative nom. hilseemme hilseemme gen. hilseemme genitive hilseemme hilseidemme hilseittemme partitive hilsettämme hilseitämme inessive hilseessämme hilseissämme elative hilseestämme hilseistämme illative hilseeseemme hilseisiimme hilseihimme adessive hilseellämme hilseillämme ablative hilseeltämme hilseiltämme allative hilseellemme hilseillemme essive hilseenämme hilseinämme translative hilseeksemme hilseiksemme abessive hilseettämme hilseittämme instructive — — comitative — hilseinemme second-person plural possessor singular plural nominative hilseenne hilseenne accusative nom. hilseenne hilseenne gen. hilseenne genitive hilseenne hilseidenne hilseittenne partitive hilsettänne hilseitänne inessive hilseessänne hilseissänne elative hilseestänne hilseistänne illative hilseeseenne hilseisiinne hilseihinne adessive hilseellänne hilseillänne ablative hilseeltänne hilseiltänne allative hilseellenne hilseillenne essive hilseenänne hilseinänne translative hilseeksenne hilseiksenne abessive hilseettänne hilseittänne instructive — — comitative — hilseinenne third-person possessor singular plural nominative hilseensä hilseensä accusative nom. hilseensä hilseensä gen. hilseensä genitive hilseensä hilseidensä hilseittensä partitive hilsettään hilsettänsä hilseitään hilseitänsä inessive hilseessään hilseessänsä hilseissään hilseissänsä elative hilseestään hilseestänsä hilseistään hilseistänsä illative hilseeseensä hilseisiinsä hilseihinsä adessive hilseellään hilseellänsä hilseillään hilseillänsä ablative hilseeltään hilseeltänsä hilseiltään hilseiltänsä allative hilseelleen hilseellensä hilseilleen hilseillensä essive hilseenään hilseenänsä hilseinään hilseinänsä translative hilseekseen hilseeksensä hilseikseen hilseiksensä abessive hilseettään hilseettänsä hilseittään hilseittänsä instructive — — comitative — hilseineen hilseinensä

Derived terms

adjectives

• hilseinen

nouns

• hilsetys

verbs

• hilsehtiä
• hilseillä
• hilsettyä

compounds

• hehkuhilse
• hilsesampoo
• hilseshampoo
• lyijyhilse
• oksidihilse
• pajahilse

Further reading

• “hilse”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2 July 2023

Norwegian Bokmål

Etymology

From Old Norse heilsa, related to helse (health).

Verb

hilse (imperative hils, present tense hilser, simple past hilste, past participle hilst, present participle hilsende)

1. to greet (someone)
2. to say hello (på / to) (someone)

Derived terms

• håndhilse

See also

• helse (Nynorsk)

References

• “hilse” in The Bokmål Dictionary.