hohde

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

hohtaa +‎ -e

Noun[edit]

hohde

  1. shine (brightness from a source of light)

Declension[edit]

Inflection of hohde (Kotus type 48/hame, t-d gradation)
nominative hohde hohteet
genitive hohteen hohteiden
hohteitten
partitive hohdetta hohteita
illative hohteeseen hohteisiin
hohteihin
singular plural
nominative hohde hohteet
accusative nom.? hohde hohteet
gen. hohteen
genitive hohteen hohteiden
hohteitten
partitive hohdetta hohteita
inessive hohteessa hohteissa
elative hohteesta hohteista
illative hohteeseen hohteisiin
hohteihin
adessive hohteella hohteilla
ablative hohteelta hohteilta
allative hohteelle hohteille
essive hohteena hohteina
translative hohteeksi hohteiksi
instructive hohtein
abessive hohteetta hohteitta
comitative hohteineen