hylkääminen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

hylätä +‎ -minen or hyljätä +‎ -minen

Noun[edit]

hylkääminen

  1. abandonment
  2. disqualification
  3. rejection, renunciation

Declension[edit]

Inflection of hylkääminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative hylkääminen hylkäämiset
genitive hylkäämisen hylkäämisten
hylkäämisien
partitive hylkäämistä hylkäämisiä
illative hylkäämiseen hylkäämisiin
singular plural
nominative hylkääminen hylkäämiset
accusative nom. hylkääminen hylkäämiset
gen. hylkäämisen
genitive hylkäämisen hylkäämisten
hylkäämisien
partitive hylkäämistä hylkäämisiä
inessive hylkäämisessä hylkäämisissä
elative hylkäämisestä hylkäämisistä
illative hylkäämiseen hylkäämisiin
adessive hylkäämisellä hylkäämisillä
ablative hylkäämiseltä hylkäämisiltä
allative hylkäämiselle hylkäämisille
essive hylkäämisenä hylkäämisinä
translative hylkäämiseksi hylkäämisiksi
instructive hylkäämisin
abessive hylkäämisettä hylkäämisittä
comitative hylkäämisineen

Synonyms[edit]

Verb[edit]

hylkääminen

  1. Fourth infinitive of hylätä.

Verb[edit]

hylkääminen

  1. Fourth infinitive of hyljätä.