ilmailu

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

ilmailla +‎ -u, from ilma (air)

Noun[edit]

ilmailu

  1. aviation

Declension[edit]

Inflection of ilmailu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative ilmailu ilmailut
genitive ilmailun ilmailujen
ilmailuiden
ilmailuitten
partitive ilmailua ilmailuja
ilmailuita
illative ilmailuun ilmailuihin
singular plural
nominative ilmailu ilmailut
accusative nom.? ilmailu ilmailut
gen. ilmailun
genitive ilmailun ilmailujen
ilmailuiden
ilmailuitten
partitive ilmailua ilmailuja
ilmailuita
inessive ilmailussa ilmailuissa
elative ilmailusta ilmailuista
illative ilmailuun ilmailuihin
adessive ilmailulla ilmailuilla
ablative ilmailulta ilmailuilta
allative ilmailulleˣ ilmailuilleˣ
essive ilmailuna ilmailuina
translative ilmailuksi ilmailuiksi
instructive ilmailuin
abessive ilmailutta ilmailuitta
comitative ilmailuineen