ilmanala

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

ilman +‎ ala

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈilmɑnˌɑlɑ/, [ˈilmɑnˌɑlɑ]
  • Rhymes: -ɑlɑ
  • Syllabification: il‧man‧a‧la

Noun[edit]

ilmanala

  1. climate, clime (long-term atmospheric conditions)

Declension[edit]

Inflection of ilmanala (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative ilmanala ilmanalat
genitive ilmanalan ilmanalojen
partitive ilmanalaa ilmanaloja
illative ilmanalaan ilmanaloihin
singular plural
nominative ilmanala ilmanalat
accusative nom. ilmanala ilmanalat
gen. ilmanalan
genitive ilmanalan ilmanalojen
ilmanalainrare
partitive ilmanalaa ilmanaloja
inessive ilmanalassa ilmanaloissa
elative ilmanalasta ilmanaloista
illative ilmanalaan ilmanaloihin
adessive ilmanalalla ilmanaloilla
ablative ilmanalalta ilmanaloilta
allative ilmanalalle ilmanaloille
essive ilmanalana ilmanaloina
translative ilmanalaksi ilmanaloiksi
instructive ilmanaloin
abessive ilmanalatta ilmanaloitta
comitative ilmanaloineen
Possessive forms of ilmanala (type kala)
possessor singular plural
1st person ilmanalani ilmanalamme
2nd person ilmanalasi ilmanalanne
3rd person ilmanalansa

Anagrams[edit]