isontaa

Finnish

Etymology 1

From iso +‎ -ntaa (factitive aspect).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈisontɑːˣ/, [ˈis̠o̞n̪t̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -isontɑː
• Syllabification^(key): i‧son‧taa

Verb

isontaa

1. (transitive) To enlarge.

Conjugation

Inflection of isontaa (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		isonnan	en isonna	1st sing.	olen isontanut	en ole isontanut
2nd sing.		isonnat	et isonna	2nd sing.	olet isontanut	et ole isontanut
3rd sing.		isontaa	ei isonna	3rd sing.	on isontanut	ei ole isontanut
1st plur.		isonnamme	emme isonna	1st plur.	olemme isontaneet	emme ole isontaneet
2nd plur.		isonnatte	ette isonna	2nd plur.	olette isontaneet	ette ole isontaneet
3rd plur.		isontavat	eivät isonna	3rd plur.	ovat isontaneet	eivät ole isontaneet
passive		isonnetaan	ei isonneta	passive	on isonnettu	ei ole isonnettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		isonsin	en isontanut	1st sing.	olin isontanut	en ollut isontanut
2nd sing.		isonsit	et isontanut	2nd sing.	olit isontanut	et ollut isontanut
3rd sing.		isonsi	ei isontanut	3rd sing.	oli isontanut	ei ollut isontanut
1st plur.		isonsimme	emme isontaneet	1st plur.	olimme isontaneet	emme olleet isontaneet
2nd plur.		isonsitte	ette isontaneet	2nd plur.	olitte isontaneet	ette olleet isontaneet
3rd plur.		isonsivat	eivät isontaneet	3rd plur.	olivat isontaneet	eivät olleet isontaneet
passive		isonnettiin	ei isonnettu	passive	oli isonnettu	ei ollut isonnettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		isontaisin	en isontaisi	1st sing.	olisin isontanut	en olisi isontanut
2nd sing.		isontaisit	et isontaisi	2nd sing.	olisit isontanut	et olisi isontanut
3rd sing.		isontaisi	ei isontaisi	3rd sing.	olisi isontanut	ei olisi isontanut
1st plur.		isontaisimme	emme isontaisi	1st plur.	olisimme isontaneet	emme olisi isontaneet
2nd plur.		isontaisitte	ette isontaisi	2nd plur.	olisitte isontaneet	ette olisi isontaneet
3rd plur.		isontaisivat	eivät isontaisi	3rd plur.	olisivat isontaneet	eivät olisi isontaneet
passive		isonnettaisiin	ei isonnettaisi	passive	olisi isonnettu	ei olisi isonnettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		isonna	älä isonna	2nd sing.	—	—
3rd sing.		isontakoon	älköön isontako	3rd sing.	olkoon isontanut	älköön olko isontanut
1st plur.		isontakaamme	älkäämme isontako	1st plur.	—	—
2nd plur.		isontakaa	älkää isontako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		isontakoot	älkööt isontako	3rd plur.	olkoot isontaneet	älkööt olko isontaneet
passive		isonnettakoon	älköön isonnettako	passive	olkoon isonnettu	älköön olko isonnettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		isontanen	en isontane	1st sing.	lienen isontanut	en liene isontanut
2nd sing.		isontanet	et isontane	2nd sing.	lienet isontanut	et liene isontanut
3rd sing.		isontanee	ei isontane	3rd sing.	lienee isontanut	ei liene isontanut
1st plur.		isontanemme	emme isontane	1st plur.	lienemme isontaneet	emme liene isontaneet
2nd plur.		isontanette	ette isontane	2nd plur.	lienette isontaneet	ette liene isontaneet
3rd plur.		isontanevat	eivät isontane	3rd plur.	lienevät isontaneet	eivät liene isontaneet
passive		isonnettaneen	ei isonnettane	passive	lienee isonnettu	ei liene isonnettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		isontaa		present	isontava	isonnettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st isontaakseni isontaaksemme 2nd isontaaksesi isontaaksenne 3rd isontaakseen isontaaksensa		past	isontanut	isonnettu
2nd	inessive2	isontaessa	isonnettaessa	agent3	isontama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st isontaessani isontaessamme 2nd isontaessasi isontaessanne 3rd isontaessaan isontaessansa		negative	isontamaton
	instructive	isontaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form isontaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	isontamassa	—
	elative	isontamasta	—
	illative	isontamaan	—
	adessive	isontamalla	—
	abessive	isontamatta	—
	instructive	isontaman	isonnettaman
4th4	verbal noun	isontaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st isontamaisillani isontamaisillamme 2nd isontamaisillasi isontamaisillanne 3rd isontamaisillaan isontamaisillansa

Derived terms

• isonnus
• isontua

 

Further reading

• “isontaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈisontɑː/, [ˈis̠o̞n̪t̪ɑ̝ː]
• Rhymes: -isontɑː
• Syllabification^(key): i‧son‧taa

Verb

isontaa

1. third-person singular present indicative of isontaa

Anagrams

• antoisa, asiaton, saatoin, satoina, tosiaan