jähmeä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

jähmeä (comparative jähmeämpi, superlative jähmein)

  1. stiff, inert, sluggish (slow in movements).
  2. formal; used of atmosphere, behaviour etc., but not of things, e.g. clothing.

Declension[edit]

Inflection of jähmeä (Kotus type 15/korkea, no gradation)
nominative jähmeä jähmeät
genitive jähmeän jähmeiden
jähmeitten
partitive jähmeää
jähmeätä
jähmeitä
illative jähmeään jähmeisiin
jähmeihin
singular plural
nominative jähmeä jähmeät
accusative nom.? jähmeä jähmeät
gen. jähmeän
genitive jähmeän jähmeiden
jähmeitten
jähmeäinrare
partitive jähmeää
jähmeätä
jähmeitä
inessive jähmeässä jähmeissä
elative jähmeästä jähmeistä
illative jähmeään jähmeisiin
jähmeihin
adessive jähmeällä jähmeillä
ablative jähmeältä jähmeiltä
allative jähmeälleˣ jähmeilleˣ
essive jähmeänä jähmeinä
translative jähmeäksi jähmeiksi
instructive jähmein
abessive jähmeättä jähmeittä
comitative jähmeine

Synonyms[edit]

Derived terms[edit]