käärme

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search
See also: Käärme

Finnish[edit]

(index kä)

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *kärmeh, from Proto-Balto-Slavic *kirmis (compare Latvian cirmenis (maggot), Lithuanian kirmis (worm)), from Proto-Indo-European *kʷr̥mis.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkæːrmeˣ/, [ˈkæːrme̞(ʔ)]
  • Hyphenation: käär‧me
  • Rhymes: -æːrme

Noun[edit]

Finnish Wikipedia has an article on:
Wikipedia fi

käärme

  1. snake

Declension[edit]

Inflection of käärme (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative käärme käärmeet
genitive käärmeen käärmeiden
käärmeitten
partitive käärmettä käärmeitä
illative käärmeeseen käärmeisiin
käärmeihin
singular plural
nominative käärme käärmeet
accusative nom. käärme käärmeet
gen. käärmeen
genitive käärmeen käärmeiden
käärmeitten
partitive käärmettä käärmeitä
inessive käärmeessä käärmeissä
elative käärmeestä käärmeistä
illative käärmeeseen käärmeisiin
käärmeihin
adessive käärmeellä käärmeillä
ablative käärmeeltä käärmeiltä
allative käärmeelle käärmeille
essive käärmeenä käärmeinä
translative käärmeeksi käärmeiksi
instructive käärmein
abessive käärmeettä käärmeittä
comitative käärmeineen

Synonyms[edit]

  • (dialectal, South Ostrobothnian) kärmes

Compounds[edit]

Derived terms[edit]