kaahailla

Finnish

Etymology

From kaahata +‎ -illa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑːhɑi̯lːɑˣ/, [ˈkɑ̝ːɦɑ̝i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑːhɑilːɑ
• Syllabification^(key): kaa‧hail‧la

Verb

kaahailla

1. to drive around recklessly

Conjugation

Inflection of kaahailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaahailen	en kaahaile	1st sing.	olen kaahaillut	en ole kaahaillut
2nd sing.		kaahailet	et kaahaile	2nd sing.	olet kaahaillut	et ole kaahaillut
3rd sing.		kaahailee	ei kaahaile	3rd sing.	on kaahaillut	ei ole kaahaillut
1st plur.		kaahailemme	emme kaahaile	1st plur.	olemme kaahailleet	emme ole kaahailleet
2nd plur.		kaahailette	ette kaahaile	2nd plur.	olette kaahailleet	ette ole kaahailleet
3rd plur.		kaahailevat	eivät kaahaile	3rd plur.	ovat kaahailleet	eivät ole kaahailleet
passive		kaahaillaan	ei kaahailla	passive	on kaahailtu	ei ole kaahailtu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaahailin	en kaahaillut	1st sing.	olin kaahaillut	en ollut kaahaillut
2nd sing.		kaahailit	et kaahaillut	2nd sing.	olit kaahaillut	et ollut kaahaillut
3rd sing.		kaahaili	ei kaahaillut	3rd sing.	oli kaahaillut	ei ollut kaahaillut
1st plur.		kaahailimme	emme kaahailleet	1st plur.	olimme kaahailleet	emme olleet kaahailleet
2nd plur.		kaahailitte	ette kaahailleet	2nd plur.	olitte kaahailleet	ette olleet kaahailleet
3rd plur.		kaahailivat	eivät kaahailleet	3rd plur.	olivat kaahailleet	eivät olleet kaahailleet
passive		kaahailtiin	ei kaahailtu	passive	oli kaahailtu	ei ollut kaahailtu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaahailisin	en kaahailisi	1st sing.	olisin kaahaillut	en olisi kaahaillut
2nd sing.		kaahailisit	et kaahailisi	2nd sing.	olisit kaahaillut	et olisi kaahaillut
3rd sing.		kaahailisi	ei kaahailisi	3rd sing.	olisi kaahaillut	ei olisi kaahaillut
1st plur.		kaahailisimme	emme kaahailisi	1st plur.	olisimme kaahailleet	emme olisi kaahailleet
2nd plur.		kaahailisitte	ette kaahailisi	2nd plur.	olisitte kaahailleet	ette olisi kaahailleet
3rd plur.		kaahailisivat	eivät kaahailisi	3rd plur.	olisivat kaahailleet	eivät olisi kaahailleet
passive		kaahailtaisiin	ei kaahailtaisi	passive	olisi kaahailtu	ei olisi kaahailtu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kaahaile	älä kaahaile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kaahailkoon	älköön kaahailko	3rd sing.	olkoon kaahaillut	älköön olko kaahaillut
1st plur.		kaahailkaamme	älkäämme kaahailko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kaahailkaa	älkää kaahailko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kaahailkoot	älkööt kaahailko	3rd plur.	olkoot kaahailleet	älkööt olko kaahailleet
passive		kaahailtakoon	älköön kaahailtako	passive	olkoon kaahailtu	älköön olko kaahailtu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaahaillen	en kaahaille	1st sing.	lienen kaahaillut	en liene kaahaillut
2nd sing.		kaahaillet	et kaahaille	2nd sing.	lienet kaahaillut	et liene kaahaillut
3rd sing.		kaahaillee	ei kaahaille	3rd sing.	lienee kaahaillut	ei liene kaahaillut
1st plur.		kaahaillemme	emme kaahaille	1st plur.	lienemme kaahailleet	emme liene kaahailleet
2nd plur.		kaahaillette	ette kaahaille	2nd plur.	lienette kaahailleet	ette liene kaahailleet
3rd plur.		kaahaillevat	eivät kaahaille	3rd plur.	lienevät kaahailleet	eivät liene kaahailleet
passive		kaahailtaneen	ei kaahailtane	passive	lienee kaahailtu	ei liene kaahailtu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kaahailla		present	kaahaileva	kaahailtava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaahaillakseni kaahaillaksemme 2nd kaahaillaksesi kaahaillaksenne 3rd kaahaillakseen kaahaillaksensa		past	kaahaillut	kaahailtu
2nd	inessive2	kaahaillessa	kaahailtaessa	agent3	kaahailema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaahaillessani kaahaillessamme 2nd kaahaillessasi kaahaillessanne 3rd kaahaillessaan kaahaillessansa		negative	kaahailematon
	instructive	kaahaillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kaahailemassa	—
	elative	kaahailemasta	—
	illative	kaahailemaan	—
	adessive	kaahailemalla	—
	abessive	kaahailematta	—
	instructive	kaahaileman	kaahailtaman
4th4	verbal noun	kaahaileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaahailemaisillani kaahailemaisillamme 2nd kaahailemaisillasi kaahailemaisillanne 3rd kaahailemaisillaan kaahailemaisillansa

Derived terms

• kaahaileminen
• kaahailija
• kaahailu

 

Further reading

• “kaahailla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02