kantapää

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

Compound of kanta +‎ pää.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈkɑntɑˌpæː]
  • Hyphenation: kan‧ta‧pää
  • Rhymes: -æː

Noun[edit]

Finnish Wikipedia has an article on:
Wikipedia fi

kantapää

  1. (anatomy) heel

Declension[edit]

Inflection of kantapää (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative kantapää kantapäät
genitive kantapään kantapäiden
kantapäitten
partitive kantapäätä kantapäitä
illative kantapäähän kantapäihin
singular plural
nominative kantapää kantapäät
accusative nom. kantapää kantapäät
gen. kantapään
genitive kantapään kantapäiden
kantapäitten
partitive kantapäätä kantapäitä
inessive kantapäässä kantapäissä
elative kantapäästä kantapäistä
illative kantapäähän kantapäihin
adessive kantapäällä kantapäillä
ablative kantapäältä kantapäiltä
allative kantapäälle kantapäille
essive kantapäänä kantapäinä
translative kantapääksi kantapäiksi
instructive kantapäin
abessive kantapäättä kantapäittä
comitative kantapäineen

Derived terms[edit]