karvoitus

Finnish

Etymology

karvoittaa +‎ -us

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑrʋoi̯tus/, [ˈkɑ̝rʋo̞i̯t̪us̠]
• Rhymes: -ɑrʋoitus
• Syllabification^(key): kar‧voi‧tus

Noun

karvoitus

1. body hair, hair; fur (body hair collectively)

   Hänellä oli runsaasti karvoitusta selässään.

   He had a lot of body hair in his back.

   Naalin karvoitus on talvella hyvin tiheä.

   The fur of an arctic fox is very thick in the winter.

Declension

Inflection of karvoitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		karvoitus	karvoitukset
genitive		karvoituksen	karvoitusten karvoituksien
partitive		karvoitusta	karvoituksia
illative		karvoitukseen	karvoituksiin
		singular	plural
nominative		karvoitus	karvoitukset
accusative	nom.	karvoitus	karvoitukset
	gen.	karvoituksen
genitive		karvoituksen	karvoitusten karvoituksien
partitive		karvoitusta	karvoituksia
inessive		karvoituksessa	karvoituksissa
elative		karvoituksesta	karvoituksista
illative		karvoitukseen	karvoituksiin
adessive		karvoituksella	karvoituksilla
ablative		karvoitukselta	karvoituksilta
allative		karvoitukselle	karvoituksille
essive		karvoituksena	karvoituksina
translative		karvoitukseksi	karvoituksiksi
abessive		karvoituksetta	karvoituksitta
instructive		—	karvoituksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of karvoitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative karvoitukseni karvoitukseni accusative nom. karvoitukseni karvoitukseni gen. karvoitukseni genitive karvoitukseni karvoitusteni karvoituksieni partitive karvoitustani karvoituksiani inessive karvoituksessani karvoituksissani elative karvoituksestani karvoituksistani illative karvoitukseeni karvoituksiini adessive karvoituksellani karvoituksillani ablative karvoitukseltani karvoituksiltani allative karvoitukselleni karvoituksilleni essive karvoituksenani karvoituksinani translative karvoituksekseni karvoituksikseni abessive karvoituksettani karvoituksittani instructive — — comitative — karvoituksineni second-person singular possessor singular plural nominative karvoituksesi karvoituksesi accusative nom. karvoituksesi karvoituksesi gen. karvoituksesi genitive karvoituksesi karvoitustesi karvoituksiesi partitive karvoitustasi karvoituksiasi inessive karvoituksessasi karvoituksissasi elative karvoituksestasi karvoituksistasi illative karvoitukseesi karvoituksiisi adessive karvoituksellasi karvoituksillasi ablative karvoitukseltasi karvoituksiltasi allative karvoituksellesi karvoituksillesi essive karvoituksenasi karvoituksinasi translative karvoitukseksesi karvoituksiksesi abessive karvoituksettasi karvoituksittasi instructive — — comitative — karvoituksinesi first-person plural possessor singular plural nominative karvoituksemme karvoituksemme accusative nom. karvoituksemme karvoituksemme gen. karvoituksemme genitive karvoituksemme karvoitustemme karvoituksiemme partitive karvoitustamme karvoituksiamme inessive karvoituksessamme karvoituksissamme elative karvoituksestamme karvoituksistamme illative karvoitukseemme karvoituksiimme adessive karvoituksellamme karvoituksillamme ablative karvoitukseltamme karvoituksiltamme allative karvoituksellemme karvoituksillemme essive karvoituksenamme karvoituksinamme translative karvoitukseksemme karvoituksiksemme abessive karvoituksettamme karvoituksittamme instructive — — comitative — karvoituksinemme second-person plural possessor singular plural nominative karvoituksenne karvoituksenne accusative nom. karvoituksenne karvoituksenne gen. karvoituksenne genitive karvoituksenne karvoitustenne karvoituksienne partitive karvoitustanne karvoituksianne inessive karvoituksessanne karvoituksissanne elative karvoituksestanne karvoituksistanne illative karvoitukseenne karvoituksiinne adessive karvoituksellanne karvoituksillanne ablative karvoitukseltanne karvoituksiltanne allative karvoituksellenne karvoituksillenne essive karvoituksenanne karvoituksinanne translative karvoitukseksenne karvoituksiksenne abessive karvoituksettanne karvoituksittanne instructive — — comitative — karvoituksinenne third-person possessor singular plural nominative karvoituksensa karvoituksensa accusative nom. karvoituksensa karvoituksensa gen. karvoituksensa genitive karvoituksensa karvoitustensa karvoituksiensa partitive karvoitustaan karvoitustansa karvoituksiaan karvoituksiansa inessive karvoituksessaan karvoituksessansa karvoituksissaan karvoituksissansa elative karvoituksestaan karvoituksestansa karvoituksistaan karvoituksistansa illative karvoitukseensa karvoituksiinsa adessive karvoituksellaan karvoituksellansa karvoituksillaan karvoituksillansa ablative karvoitukseltaan karvoitukseltansa karvoituksiltaan karvoituksiltansa allative karvoitukselleen karvoituksellensa karvoituksilleen karvoituksillensa essive karvoituksenaan karvoituksenansa karvoituksinaan karvoituksinansa translative karvoituksekseen karvoitukseksensa karvoituksikseen karvoituksiksensa abessive karvoituksettaan karvoituksettansa karvoituksittaan karvoituksittansa instructive — — comitative — karvoituksineen karvoituksinensa

Synonyms

• (human body hair): karvat
• (animal hair): karva, karvapeite, karvasto, turkki

Derived terms

compounds

• häpykarvoitus
• kainalokarvoitus
• leukakarvoitus
• liikakarvoitus
• naamakarvoitus
• talvikarvoitus

 

Further reading

• “karvoitus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02