katkeilla

Finnish

Etymology

From katketa +‎ -illa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑtkei̯lːɑˣ/, [ˈkɑ̝t̪k̟e̞i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑtkeilːɑ
• Syllabification^(key): kat‧keil‧la

Verb

katkeilla

1. (intransitive) frequentative of katketa (“to cut, break”)

Conjugation

Inflection of katkeilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		katkeilen	en katkeile	1st sing.	olen katkeillut	en ole katkeillut
2nd sing.		katkeilet	et katkeile	2nd sing.	olet katkeillut	et ole katkeillut
3rd sing.		katkeilee	ei katkeile	3rd sing.	on katkeillut	ei ole katkeillut
1st plur.		katkeilemme	emme katkeile	1st plur.	olemme katkeilleet	emme ole katkeilleet
2nd plur.		katkeilette	ette katkeile	2nd plur.	olette katkeilleet	ette ole katkeilleet
3rd plur.		katkeilevat	eivät katkeile	3rd plur.	ovat katkeilleet	eivät ole katkeilleet
passive		katkeillaan	ei katkeilla	passive	on katkeiltu	ei ole katkeiltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		katkeilin	en katkeillut	1st sing.	olin katkeillut	en ollut katkeillut
2nd sing.		katkeilit	et katkeillut	2nd sing.	olit katkeillut	et ollut katkeillut
3rd sing.		katkeili	ei katkeillut	3rd sing.	oli katkeillut	ei ollut katkeillut
1st plur.		katkeilimme	emme katkeilleet	1st plur.	olimme katkeilleet	emme olleet katkeilleet
2nd plur.		katkeilitte	ette katkeilleet	2nd plur.	olitte katkeilleet	ette olleet katkeilleet
3rd plur.		katkeilivat	eivät katkeilleet	3rd plur.	olivat katkeilleet	eivät olleet katkeilleet
passive		katkeiltiin	ei katkeiltu	passive	oli katkeiltu	ei ollut katkeiltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		katkeilisin	en katkeilisi	1st sing.	olisin katkeillut	en olisi katkeillut
2nd sing.		katkeilisit	et katkeilisi	2nd sing.	olisit katkeillut	et olisi katkeillut
3rd sing.		katkeilisi	ei katkeilisi	3rd sing.	olisi katkeillut	ei olisi katkeillut
1st plur.		katkeilisimme	emme katkeilisi	1st plur.	olisimme katkeilleet	emme olisi katkeilleet
2nd plur.		katkeilisitte	ette katkeilisi	2nd plur.	olisitte katkeilleet	ette olisi katkeilleet
3rd plur.		katkeilisivat	eivät katkeilisi	3rd plur.	olisivat katkeilleet	eivät olisi katkeilleet
passive		katkeiltaisiin	ei katkeiltaisi	passive	olisi katkeiltu	ei olisi katkeiltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		katkeile	älä katkeile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		katkeilkoon	älköön katkeilko	3rd sing.	olkoon katkeillut	älköön olko katkeillut
1st plur.		katkeilkaamme	älkäämme katkeilko	1st plur.	—	—
2nd plur.		katkeilkaa	älkää katkeilko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		katkeilkoot	älkööt katkeilko	3rd plur.	olkoot katkeilleet	älkööt olko katkeilleet
passive		katkeiltakoon	älköön katkeiltako	passive	olkoon katkeiltu	älköön olko katkeiltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		katkeillen	en katkeille	1st sing.	lienen katkeillut	en liene katkeillut
2nd sing.		katkeillet	et katkeille	2nd sing.	lienet katkeillut	et liene katkeillut
3rd sing.		katkeillee	ei katkeille	3rd sing.	lienee katkeillut	ei liene katkeillut
1st plur.		katkeillemme	emme katkeille	1st plur.	lienemme katkeilleet	emme liene katkeilleet
2nd plur.		katkeillette	ette katkeille	2nd plur.	lienette katkeilleet	ette liene katkeilleet
3rd plur.		katkeillevat	eivät katkeille	3rd plur.	lienevät katkeilleet	eivät liene katkeilleet
passive		katkeiltaneen	ei katkeiltane	passive	lienee katkeiltu	ei liene katkeiltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		katkeilla		present	katkeileva	katkeiltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st katkeillakseni katkeillaksemme 2nd katkeillaksesi katkeillaksenne 3rd katkeillakseen katkeillaksensa		past	katkeillut	katkeiltu
2nd	inessive2	katkeillessa	katkeiltaessa	agent3	katkeilema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st katkeillessani katkeillessamme 2nd katkeillessasi katkeillessanne 3rd katkeillessaan katkeillessansa		negative	katkeilematon
	instructive	katkeillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	katkeilemassa	—
	elative	katkeilemasta	—
	illative	katkeilemaan	—
	adessive	katkeilemalla	—
	abessive	katkeilematta	—
	instructive	katkeileman	katkeiltaman
4th4	verbal noun	katkeileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st katkeilemaisillani katkeilemaisillamme 2nd katkeilemaisillasi katkeilemaisillanne 3rd katkeilemaisillaan katkeilemaisillansa

Derived terms

• katkeileminen
• katkeileva

 

Further reading

• “katkeilla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• kikatella